Tukkuri

Edellisessä bloggauksessani kirjoitin tietokoneen toimituksesta. Ostin koneen Gigantin verkkokaupasta. Oletin, että se tulee kotiinkuljetuksella erään palveluntuottajan toimittamana, kuten tilauksessa on. Myöhemmin selvisi, että tämä palveluntuottaja ei ollut osallisena tässä toimituksessa, vaan koneen lähettänyt tukkuri on käyttänyt eri toimitustapaa. Olin jo ihmetellytkin, miksi lähetyksen saapumisesta tuli Postin noutoilmoitus. Siitähän tämä selvittely sai alkunsa.

Kun siis selvisi, että koneen lähettäjä on ollut tukkuri, niin nyt jälkeenpäin minulle selvisi eräästä tilaukseen liittyvästä sähköpostista, mistä tukkurista on kysymys.

Gigantti / Matkahuolto – toimitus meni pieleen

Tilasin Gigantista tietokoneen, toimitustavaksi Matkahuolto, kotiinkuljetus. Ja tilaukseen liittyvissä tiedoissa lukee, että Matkahuolto ottaa yhteyttä toimitusajankohdan sopimiseksi. Minulle tuli tänään ilmoitus asiamiespostista, että lähetys olisi noudettavissa sieltä. Soitin Gigantin asiakaspalveluun kyseisestä toimitusvirheestä. Selvisi, että nykyään Matkahuolto ei soita etukäteen, vaikka siis näin oli luvattu. Matkahuolto on vaan käynyt ovella. Tosin ei ainakaan tänään ole käynyt, vai eikö osaa soittaa ovikelloa.

Joka tapauksessa on tapahtunut siis virhe. Olen maksanut toimituskulut kotiinkuljetuksesta, ettei tarvitse hakea kahdeksan kilometrin päästä asiamiespostista konetta. Ei ole siis toimittu niin, kuin on luvattu. Jos sitten Matkahuolto on juuri muuttanut ehtojaan, niin vastuu on sillä joka lupaa että Matkahuolto ottaa yhteyttä toimitusajankohdan sopimiseksi.

Asiakaspalvelu ehdotti, että noutaisin lähetyksen asiamiespostilta. En luvannut noutaa, koska on sovittu kotiinkuljetus ja että Matkahuolto ottaa yhteyttä ennen perille toimitusta. Nyt jumiudutaan mökkiin odottamaan, että Matkahuolto ehkä jonain päivänä toimittaa lähetyksen minulle. Edelleenkään Matkahuolto ei kuulemma ota yhteyttä etukäteen.

Jatketaan samaa rataa vaan

Siitä, että veturimiehet aloittavat mielenilmauksen, tuli mieleen muun muassa seuraavaa:

Minulle kyllä sopii, että lopetetaan junalla matkustaminen tästä päivästä lähtien toistaiseksi. Kuitenkaan VR:ää tai esimerkiksi ministerin liikenneuudistuspyrkimyksiä tai -toimia vastaan minulla ei ole mitään. Kaikkein vähiten voi olla sitä vastaan, että uudistusajatuksia otetaan ääneen esille.

Voisiko vaihteeksi kokeilla keskustelua seisautusten sijaan? Tuntuisi fiksulta, jos voisi vaikka aina.

Turussa käynnin yllättävä sivuvaikutus

Joskus kuulemma käy niin, että kun tavoitellaan asiaa A, niin A:n ohella tai A:n sijaan saadaan B, joka voi esimerkiksi parantaa hyvinvointia huomattavasti. Tällainen sivuvaikutus oli Turussa käynnilläni. Tässä tapauksessa kyseessä on myös tuottavuusaskel ellei -loikka. Käykää siis Turussa, vaikka siellä saattaa näköjään olla välillä epämiellyttävän raaka tuuli, mutta missäpä ei.

Tuo Turussa käynnin positiivinen hyvinvointivaikutus sai tarkkaan ottaen alkunsa matkan eräällä Pendolino-junaosuudella, aivan tarkkaan ottaen ravintolavaunussa ison kahvin ja normaalikokoisen pullan äärellä. Tämän ravintolavaunun istuinmalli tuntui meikäläiselle tosi miellyttävältä istua. Selkä ja jalat saivat tukea oikealla tavalla. Tuli mieleen, että tämähän olisi loistava työasento ainakin ihan pelkän istumisen osalta. Se sai harmistuneena miettimään, miten saisi omaan työtuoliin kotona samanlaisen istumisvaikutelman.

Kotiin palattua oli pakko kokeilla, olisiko omassa työtuolissani sittenkin vielä säätövaraa niin että siitä saisi paremman. Olin kyllä mielestäni tehnyt kaikki tarvittavat ja mahdolliset säädöt tuolille, mutta kuitenkin nyt piti vielä kokeilla. Avasin ruuvia niin, että pystyi säätämään tuolin niin sanottua syvyyttä. Yllätyksekseni syvyydessä olikin säätövaraa vielä myös pienempään suuntaan, eli suuntaan jota halusin nyt kokeilla. Tämä oli siis yllätys, sillä olin tuolin hankkiessani jo tehnyt tämän säädön ihan loppuun asti, ainakin hyvin todennäköisesti. Nyt kun tein säädön jälleen, työtuoli tuntui paremmalta.

Tulin siihen päätelmään, että ajan mittaan tuolin syvyyssäätö on muuttunut istumisliikkeiden vaikutuksesta, selkänoja on siis loitontunut. Niin ainakin oletan.

Turussa käynnillä oli näin ollen huomattava sivuvaikutus.

Juna tai linja-auto

Juna on saanut asiakkaita takaisin, ja myynti on lisääntynyt, kerrotaan Talouselämän jutussa. Se on hyvä asia, olen junan kannalla. Hinnat ovat nyt sopivalla tasolla, ja toisaalta junavaihtoehto saakin maksaa enemmän kuin linja-auto.

Käytän kuitenkin myös mielelläni linja-autoa, eli vaihtelu virkistää, ja erilaisuus tuo joustavuutta, se on osa kuluttajakokemusta. Edelleen esimerkiksi sillä on olennainen merkitys, voiko lipun ostaa perinteisellä rahalla linja-autoon mennessä. Se tuo joustavuutta ja antaa pikavalintojen mahdollisuuden.

Esimerkiksi täältä Jyväskylästä matkustaessani, jos suinkin mahdollista, käytän toiseen suuntaan junaa, ja vastakkaiseen suuntaan, miten päin milloinkin, valikoituu tavallisesti eräs linja-autoliikennöitsijä, jonka nimen alkuosa on sama kuin S:llä alkavan historiallisen maakuntakokonaisuuden nimen genetiivimuoto.

Voimakas kaupparakentaminen keskustan ulkopuolelle – lyhyt kommenttini

Kun Keskisuomalaisessa on juttu ”Kauppakeskusyhtiöltä tiukkaa kritiikkiä: Jyväskylä pilaa keskustansa”, niin olen samaa mieltä, kuin jutun alkutekstin mukaan on Cityconin talous- ja varatoimitusjohtaja, joka arvostelee kaupungin keskustan ulkopuolista kaupparakentamista liian voimakkaaksi.

Tämä Keskisuomalaisen juttu on vain tilaajille, joten enempää en pysty nyt sen perusteella ottamaan kantaa, mutta pääasia on, että joku muukin joskus on tuota mieltä.

Esimerkiksi Amazon Go – mielenkiintoinen malli laajemminkin

Bloggasin vuonna 2013 elintarvikemyymälästä ilman henkilökuntaa, että sellainen olisi mielenkiintoinen. Jälkeenpäin on minulle selvinnyt, ja on asiasta jo sitä aikaisemminkin uutisoitu, että Amazon on vuodesta 2012 alkaen kehitellyt myymälää ilman kassoja. Nyt sillä on ainakin yksi myymälä testikäytössä.

Paljon julkisuutta pienestä mittakaavastaan huolimatta on saanut myös ruotsalaisen miehen kehittelemä haja-asutusalueen myymälä ilman työntekijää. Myymälässä olisi myynnissä esimerkiksi maitotuotteita ja kuivatavaraa. Tässä vaiheessa ensimmäisen myymälän kohdalla kävi kuitenkin niin, että kehittelijä joutui sulkemaan sen. Idea herätti niin suurta kiinnostusta, että miehen aika meni muiden neuvomiseen ja asiasta kertomiseen, eikä myymälän pyörittämiselle jäänyt aikaa. Lehtijuttujen mukaan ideaa kuitenkin edelleen kehitetään toiveikkaasti, ja sitä levitetään myös muille paikkakunnille.

Amazonin Amazon Go -myymälän toiminta ilman kassoja perustuu pitkälle vietyyn tunnistus- ja muuhun teknologiaan. Ostokset päivittyvät ja maksut hoituvat ilmeisesti hyvin sujuvasti, kun taas ruotsalaisen miehen myymäläidea luonnollisestikin on hyvin erityyppinen. Siinä ostokset laskutetaan jälkeenpäin, ja muutenkin siinä asiakkaalta edellytetään enemmän toimenpiteitä. Lisäksi luottamus on oletettavasti hyvin olennainen edellytys idean onnistumiselle. Mutta mies mainitsee lehtijutussa, että varastamisongelmaa ei ole esiintynyt varsinkaan kun asiakkaat tietävät että heitä valvotaan.

En ole lukenut mitään tietoa Amazon Go -mallin kehityskustannuksista, mutta luulisin, että kyse on sadoista miljoonista dollareista tai jopa miljardista ylöspäin. Näin ollen ruotsalaisen yksityishenkilön ideoimaa myymälää ei pidä edes verrata siihen, vaan voi ainoastaan todeta, että tällaisia ideoita on liikkeellä hyvin erilaisissa mittakaavoissa, mikä on hyvä asia. Tosin onhan näitä miehittämättömiä myymälöitä ollut ilmeisesti jo joillakin muillakin aloilla muutaman vuoden ainakin yksittäisinä siellä täällä.

Miehittämättömän myymälän lisäksi yhtä kiinnostavaa on nähdä tulevaisuudessa, miten muilla aloilla sama idea otetaan käyttöön. Kyllähän sitä toteutetaan jo nyt, mutta tärkeää on nimenomaan se, että asiakaskokemus on hyvä ja että asiakkaalla ei tarvitse olla mitään erityistaitoja eikä hänen tarvitse olla kyseisen palvelun tottunut suurkäyttäjä. Jos pitää näppäillä tunnuksia ja salasanoja joka kerta tai jos pitää säätää kaikenlaista, se ei ole käyttäjäystävällisyyttä.

Mikä lista?

Sitten jokin aikakauslehti oli laittanut jonkin listan johonkin muodikkaan visuaalisen karttakuvion taakse kuihtuvista kunnista. Just joo. Jos minä listaan jotakin, minä listaan jotakin enkä teetä ihmisillä karttaharjoituksia trendikkäästi.

Sitten kun Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat ohi

Sitten kun Yhdysvaltain presidentinvaalin tulos on selvä meille kaikille, saatan ryhtyä lukemaan vaalikampanjoinnin aikana tehtyjä juttuja, näiden ihan omien tiedotusvälineidemme juttuja, osin uudestaan, osin ensimmäistä kertaa. Siitä tulee hauskaa ja hyödyllistä.

USA:n vaalien jälkeen alkaakin eurooppalaisten äänestysten ja vaalien vastaavanlainen mediavoivottelu ja kauhistelu. Sen kohinan seuraamiseen ei tosin kannata käyttää aikaa enempää, kuin että katsoo lopputulokset. Sen sijaan tulossa olevat omat kuntavaalit ja muut eivät kiinnosta edes lopputulosten osalta, eikä ole mitään syytä seurata tiedotusvälineiden tarjoamaa kampanjaviihdettä niidenkään osalta.

Tulevaisuus on vaikka mitä

Tulevaisuudessa kuulemma kodinkoneita ohjataan etänä ja palvelut tuodaan kotiovelle.

Otetaan ensiksi tuo kodinkoneiden etäohjaus. On tietysti makuasia, mistä kukin pitää, mutta olen ollut hyvin tyytyväinen siihen, että kaikki pesukoneeni ovat olleet viime vuosikymmeninä itseohjautuvia käynnistyksen jälkeen, ilman tarvetta kenenkään etäohjaukseen. Tässä suhteessa jopa alan olla huolissani liiasta nokkeluudesta, siitä että pesukone on muka ymmärtävinään ja säätävinään vaikka mitä. Entäs sitten kun sen mielestä kaikki tasapainot ja muut olosuhteet eivät olekaan sataprosenttisen ihanteellisesti kohdallaan tai jos tuo hienosäätöälykkyys jossakin vaiheessa vioittuu? Siinä sitten yritetään arvailla, kannattaisiko korjauttaa ja miten vai yrittää ostaa uusi suurella vaivalla ja mistä.

Jääkaappi, muuten, on hieno esimerkki vaivattomasta esineestä, kunhan se vain kestää.

Palvelut tuodaan kotiovelle. Mietin, mitä tämä tarkoittaa, enkä äkkiä keksinyt muuta kuin että hammaslääkäri tulee porraskäytävään. En mielelläni olisi siinä ohikulkijoiden ihmeteltävänä.

Kääntäjä ”toimi” blogissani

Laitoin blogiini kääntäjän, ja kokeilin miten se toimii, ja se ”toimi”. Sitten parin päivän päästä kääntäjä ei enää toiminutkaan. Blogger kyllä ilmoitti, että käännetty kielelle englanti, mutta tekstit pysyivät suomenkielisinä.

Katselin sitten keskusteluja aiheesta, mutta neuvot vaikuttivat niin vaihtelevilta ja epävarmoilta, että en viitsinyt kokeilla niitä.

Kuitenkin päätin kokeilla kääntäjän toimimista vielä Google Chrome -selaimella, jota muutoin en juurikaan käytä. Chromella kääntäjä sitten toimi.

Nyt Google Chromen asetuksia tarkemmin katseltuani, kyllähän se näyttää ihan hyvältä selaimelta. En tosin kääntäjän toimimisen tai toimimattomuuden perusteella selaimia valitse, sillähän ei ole sinänsä merkitystä toimiiko kääntäjä omassa käyttöliittymässäni vai ei.

Välillä oppii uutta.

Twiitti lipsahti

Yritin poistaa twiitin. Muistin, että joskus olen poistanut, eli poistamisen pitäisi onnistua. Kävin läpi twiitin alla olevat toiminnot, mutta ei siitä löytynyt mitään poistamiseen viittaavaakaan. Siinä on kyllä esimerkiksi ”Lisää”, mutta enhän minä nyt mitään lisäämässä ollut vaan tekemässä sen vastakohtaa. Toki tuli mieleen, että se Lisää saattaa tarkoittaa ”Lisää toiminoja”, siis ”Toimintoja lisää”, ”Muita toimintoja”, Lisätoiminnot tai vastaavaa. En kuitenkaan klikannut kohtaa, koska en todellakaan halunnut Twitterin missään tapauksessa lisäävän saman tien jotakin minun tahtomattani. Tällöinhän olisin joutunut pahemman luokan kierteeseen.

Onneksi asiaa oli mahdollista kokeilla testitwiitillä. Kirjoitin testitwiitin ja klikkasin Lisää-kohtaa, ja siitähän ilmestyi valikko, jossa yhtenä toimintona on twiitin poistaminen. Olin iloinen, vaikkakin harmistunut.

Kyllähän tämän nyt taas hetken muistaa, että twiitin poistamiseen pääsee klikkaamalla Lisää, mutta jos on asian unohtanut tai on ensikertalainen, niin ”Lisää”-tekstin sijaan olisi käyttäjäystävällisempi esimerkiksi ”Muita toimintoja”.

Eräs verkkokauppa, eräs kokemus

Aiemmin verkkokauppakokemuksista kertoessani mainitsin, että on myös hyviä verkkokauppoja, joissa käyttäjää opastetaan ja joissa on selvät painikkeet tarvittaville toiminnoille. Käytin väärää sanaa, tämähän on vasta verkkokaupan käyttöliittymä, verkkokauppasivusto. Verkkokauppa on paljon muuta, samoin kuin tavanomainen kauppa tai myymälä on paljon muuta kuin keskustelu myyjän kanssa että haluan ostaa sitä ja tätä, ja muuta kuin pelkkä tavaroiden esillepano. Verkkokaupassakin on olennaista hyvän käyttöliittymän ja esillepanon lisäksi se, että tavara toimitetaan niin kuin on sovittu ja luvattu. Lisäksi tärkeää on, että jos ilmenee epäselvyyksiä ja poikkeamia, niistä voidaan keskustella verkkokaupan kanssa sujuvasti ja luottamusta herättävällä tavalla.

Tein jokin aika sitten pienehkön ostoksen eräästä erikoisalan verkkokaupasta. Kyseinen verkkokauppa lupasi sivullaan, että tuote voidaan lähettää 0 - 1 päivän kuluessa. Tarkoittaa siis työpäiviä. Tilauksen teko oli sujuvaa. Tein tilauksen perjantaina vähän ennen kello 16:ta, noin 15.40 muistaakseni. Tällöin oletin, että tuote lähtisi maanantaina, minkä sitten myös verkkokaupan edustaja aivan itse mainitsi ottaessaan yhteyttä.

Kun luvattua Postin seurantakoodia ei tullut sähköpostiini vielä tiistaiaamunakaan, aloin kiinnostua. Tiedustelin tilauksen tilannetta. Kun tiedusteluun ei vastattu, kiinnostukseni kasvoi. Lopulta viidennen tiedustelun jälkeen verkkokaupan edustaja soitti. Kertoi, että oli oltu asiakaskäynnillä, tai joka tapauksessa työasioissa liikkeellä, ja että varasto kyllä näkee viestit mutta että heillä ei ole lupaa vastata niihin. Selvisi myös, että tuotetta tulisi heille todennäköisesti seuraavana maanantaina.

Olin suunnitellut, että jos tuote olisi tullut suunnilleen ajallaan, olisin pystynyt olemaan hyvin paikalla sitä vastaanottamassa. Olin nimittäin tilannut toimituksen kotiovelle. Mutta kun toimitus nyt viivästyi, jouduttiin tekemään sellainen säätö, että tämä verkkokauppa soittaisi kun tavara olisi heillä lähtövalmiina. Ja jos olisin tällöin kaukana kotipaikkakunnalta, sopisimme toimituspäivän niin, että ehtisin paikalle tavaraa vastaanottamaan. Näin asiasta sovittiin sujuvasti.

Tuote oli verkkokaupalla lähtövalmiina lopulta silloin maanantaina, kuten he arvioivatkin. He ilmoittivat asiasta, ja sovimme, että voivat lähettää saman tien, olisin tiistaiaamusta viimeistään paikalla vastaanottamassa. Tämä loppu toimikin sitten hyvin.

Tässä tapauksessa tavaran lähtö siis viivästyi viikolla luvatusta. Luotin siihen, että tavara olisi lähtenyt suurin piirtein luvatussa ajassa, ja varauduin sen mukaan. Siinä mielessä oli hankala juttu, että tiedonkulku ei meinannut toimia kun tuote ei lähtenytkään ajallaan.

Pesukone, päivää taas

Kerroin viime bloggauksessani pyykinpesukoneen ostoyritysten ja ostoaikeiden kummallisuuksista. Bloggauksen jälkeen, tiedusteltuani ja kummasteltuani pesukoneen saatavuutta, sain tietoja, joiden perusteella asia näyttää entistäkin oudommalta, uskomattomalta asiakkaan näkökulmasta.

Sain tietooni viikon, jolloin kyseistä pesukonetta olisi tulossa Suomeen. Myymälältä en ollut siihen mennessä saanut tällaista tietoa vaan lähinnä epämääräistä odottelua. Viimeinen ehkä-arvio yhtenä keskiviikkona soittaessani oli, että ehkä seuraavan viikon tiistaina. Soitin sitten tuon viikon keskiviikkona, että mikä on tilanne. Kerrottiin, että valitettavasti ei ole tullut tai että ei ollut tietoa milloin tulisi, jompikumpi. Joka tapauksessa tietoa tuloaikataulusta ei ikään kuin ollut, kun sellaista tietoa myymälästä ei ilmoitettu. Jäin siis epämääräisesti odottamaan. Nyt tuostakin on jo kohta puolitoista viikkoa.

Mutta tosiaan eilen aamulla sain alussa mainitun tiedon taholta, joka tietää, jos joku. Se tieto sai näyttämään tilanteen aivan käsittämättömältä, tai tämän odotteluprosessin ihan käsittämättömältä. Konetta olisi tulossa niin myöhään, että jo kestäneen odottelun jälkeen en voi sitä enää odottaa. Sen sijaan myymälältä en ollut saanut mitään näin valaisevaa tietoa ja samalla näin ”realistista” tietoa pesukoneen saapumisesta edes johonkin. Asiallinen viesti oli muutenkin hyvä.

Saamani selvennyksen jälkeen ihmetytti, mihin tai kehen tiedonkulku pesukoneen konkreettisesta saatavuudesta on katkennut, kun en ollut saanut mitään vastaavanlaista tietoa myymälältä. Siellähän on ammatti-ihmiset asioita selvittelemässä. Näihin asti oletin myönteisesti, että myymälä tietenkin pitää minut ajan tasalla kaikesta tarvittavasta tiedosta mikä heillä on. Tosin mielessä on käynyt myös mahdollisuus, että tiedonkulku on voinut katketa missä tahansa muuallakin kuin myymälässä. Selvennyksen saatuani ihmetytti vain uskomattomasti koko tilanne, miten asiat voivat näyttää näin erilaisilta, riippuen mistä päin sitä tietoa tulee.

Kävi siis selväksi, että tämä kone pitää unohtaa, koska parhaimmillaankin sen saaminen venyisi todella pitkäksi. Jälleen kovan vaivannäön saattelemana lähetin tänään asioista viestin myymälälle. Sain vastauksen ja pahoittelut muun muassa siitä että minulle ei ollut päivitetty saatavuustietoja. Ilmoitettiin myös, että varaukseni poistetaan kuten oli tarkoituskin.

En keksi mitä laatusanaa (adjektiivi) käyttäisin, mutta olkoon vaikka tylsästi ”huomion kiinnittävä”. Myymälän vastausviestissä mainittiin nopeampi arvio pesukoneen saatavuudesta, kuin mikä oli minun tuolta toiselta taholta saama arvio. Ero oli mielestäni tässä vaiheessa olennainen eikä suinkaan pyöristysero. Mainitsin, että eroa on, kun lopuksi vastasin myymälätahon viestiin.

Oletin, että viimekertaisen pesukonebloggauksen jälkeen asiaan ei olisi tullut uusia olennaisia käänteitä tässä vaiheessa ja että olisin siirtynyt hiukan toiseen aiheeseen, mutta näin tässä nyt kävi.

Onneksi en joutunut tilanteeseen, että olisin ostanut koneen verkkokaupasta ja sitten yllättäin sen saamisessa olisikin vaikeuksia tai viivettä luvattuun aikatauluun nähden ja mahdollisesti tiedonkulun jähmeyttä. Tällaiseen tilanteeseen jouduin erään pienen verkkokauppaostoksen yhteydessä hiljattain. Viikon viivästys siinä tapahtui. Erään erikoisalan verkkokaupan ilmoittama lähtö oli 0-1 päivää, siis työpäivää. Aiheesta ehkä bloggailen myöhemmin.

Pesukoneesta, päivää

Tuli tarve ostaa pyykinpesukone. Jo pelkästään oikeanlaisen pesukoneen löytäminen verkkokauppojen tarjonnasta oli vaikeaa, sillä vallitsevissa olosuhteissa piti ottaa huomioon muutama seikka. Kuitenkin varsinainen ongelma alkoi vasta tämän, tietokoneen ruudulla tapahtuneen esivalinnan jälkeen.

Verkkovalinnalla löytyi eräs sopiva malli. Kävin kuitenkin vielä varmuuden vuoksi katsomassa kahdessa kodinkone-elektroniikkamyymälässä, mitä niissä olisi tarjolla mahdollisesti verkon lisäksi. Kävin myös erään suuren kaupan suurmyymälän kodinkoneosastolla katsomassa lähinnä juuri sitä pesukonetta, jonka olin katsonut sopivimmaksi verkkokauppatarkastelun perusteella. Käytyäni näissä oikeissa myymälöissä mietin vielä hetken, kunnes seuraavana päivänä menin ostamaan kyseistä pyykinpesukonetta tuohon suurmyymälään. Sitten alkoikin vaihe.

Selvisi, että esittelykappaleen lisäksi myymälässä ei ollut varastossa haluamaani pesukonetta. Olin ajattelematon, kun en huomannut tuollaista asiaa varmistaa jo etukäteen ennen kuin menisin paikalle ostoaikeissa. Sinänsä tämä turha käynti on merkityksetön suuressa kokonaisuudessa. Haluamani pyykinpesukoneen saamisaikataulustakaan ei ollut selvyyttä. Tässä vaiheessa pidin asiaa kuitenkin sen verran kiireellisenä, että kerroin ostavani koneen saman suuren kaupan verkkokaupasta, vaikka mielelläni olisin sen tästä myymälästä ostanut. Tuolta verkkokaupasta olin sen alun perin löytänytkin, joten tiesin toimitusajan.

Menin mainittuun verkkokauppaan ja valitsin ostoskoriini tuon sopivan pesukoneen asennuksineen ja vanhan pois vienteineen. Samalla toimitusaika tarkentui vieläkin lyhyemmäksi, hyvin nopeaksi siis. Tarkistin joka vaiheessa huolellisesti, että ostoskorissa on koko ajan oikea määrä ja hinta eli yksi oikean merkkinen pesukone lisäpalveluineen ja oikea hinta. Lopulta ostosprosessi kaatui erääseen ”virheilmoitukseen”.

Aloitin alusta. Tällä toisella kerralla ostosprosessi kaatui erääseen toiseen ”virheilmoitukseen”. Aloitin kolmannen kerran alusta. Tarkistin jälleen, että määrä ja hinta ovat oikein. Menin ”kassalle”. Ja vielä tarkistin määrän ja hinnan.

Nyt kassalle mentäessä määrä olikin kolme pesukonetta valituilla lisäpalveluilla, ja myös hinta oli kolminkertainen. Lopetin. En siis sentään ehtinyt onneksi maksaa.

Tarkistin varmaankin joka yrityksen välissä ja tietysti jälkeenpäin, ettei vaan ollut mennyt maksua jostakin syystä näistä katkenneista ostoyrityksistä eikä ollut tullut tilausvahvistusta sähköpostiin. Päätin kokemukseni jälkeen, että en kokeile kyseistä verkkokauppaa enää.

Epäonnisten ostoyritysten jälkeen lähetin kuvauksen tapahtuneesta tämän verkkokaupan asiakaspalveluun. Halusin erityisesti varmistaa, ettei myöskään heillä näy tilausta eikä veloitusta. Mainitsin asian selvittelyn kiireellisyydestä, mutta kuten arvelinkin, se mainittu tyypillinen kaksi päiväähän siinä meni vastauksen saamisessa. En pitkitä tarinaa heidän vastauksen kuvailulla, vaan kerron seuraavasta vaiheesta.

Saamani vastauksen ja selvityksen huojentamana aloitin alusta, eli soitin myymälään josta ensiksi olin tätä pesukonetta ostamassa mutta jossa saatavuusaika aikaisemmalla yrittämällä osoittautui epämääräiseksi, kuten mainitsin. Myymälä on siis samaa ketjua äskeisen verkkokaupan kanssa. Sanotaan nyt vain lyhyesti tähän, että myymälästä lupasivat soittaa kun haluamani pyykinpesukone tulee, mahdollisesti heidän arvioimassaan ajassa. Vaikka luotinkin että he kyllä soittavat, niin soitin itse tuon arvioajan jälkeen, että mikähän on tilanne. Tilanne tuntui olevan avoimesti odottava, ja tässähän tätä odotusta on sitten riittänyt.

Myymälää en voi mielestäni mitenkään moittia, näiden tietojen perusteella, vaan ymmärtääkseni saatavuusongelmat johtuvat jostakin myymälää edeltävästä osasta jakeluketjua, tuoteportaasta.

Kun tuolla aiemmin kerroin verkkokauppakokemuksestani ja että en enää käytä kyseistä verkkokauppaa, niin edelleen on sujuvia verkkokauppoja. Niissä opastetaan käyttäjää eri vaiheissa selkeästi, ja niissä on selkeät painikkeet näkyvissä takaisin paluuta ja muuta tarvittavaa toimintaa varten. Käytin jokin aika sitten erästä erikoisalan verkkokauppaa, joka toimi mukavasti ja selkeästi, eikä hidastellut eikä vaihdellut näkymäänsä yllättäin. Sen ostoksen yhteydessä, itse aisassa jälkeen mutta ennen tavaran lähtemistä, rupesi vaivaamaan kuitenkin eräs toinen seikka. Se liittyy kommunikaatioon. Samanlaista ongelmaa esiintyy myös muilla aloilla. Yksinkertainen mutta tärkeä asia ei meinaa onnistua. Kerron aiheesta ehkä myöhemmin.

Adobe Flash Player edellytyksenä monessa tilanteessa

Adobe Flash Player on edellytyksenä monessa tilanteessa. Flash Playeriä vaaditaan muun muassa Yle Areenan katsomiseen, tai ”Adobe Flash -laajennusta” vaaditaan, jos haluaa VR:n verkkolipun oston yhteydessä valita istumapaikan nimenomaan vaunukartasta.

No, mikäänhän ei ole lopulta pakko. Ei ole pakko katsella Yle Areenaa, enkä sitä katsokaan juuri lainkaan. Kuitenkin joskus olisi tulossa esimerkiksi jokin ajankohtainen tiedotustilaisuus, ja silloin harmittaa, kun pitää ladata Adobe Flash Player sitä varten.

Ei ole myöskään pakko valita junamatkan istumapaikkaa juuri vaunukartasta, eikä ole pakko edes ostaa junalippua verkosta eikä mistään, kun ei ole pakko matkustaakaan junalla. Jos kuitenkin lähtee matkaan junitse sellaisen henkilön kanssa jonka kanssa on hyvissä väleissä, haluaa valita joko vierekkäiset tai vastakkaiset paikat. Kun lipunoston pyrkii tekemään nykyään verkossa, tarvitaan vaunukarttaa jotta tällainen koordinoitu paikanvalinta onnistuisi. Saattaa toki olla jo tai tulla mahdolliseksi, että antamalla paikanvalintatoiminnolle muutaman ehdon että siten ja täten ja sieltä tai sellaisesta vaunusta, niin järjestelmä valitsee paikat., mutta tuo kävisi ehkä monesti aika hankalaksi.

Niin, mikä tässä on ongelma? Ongelma on se, että Flash Player koneellani tuntuisi jumittavan käyttöliittymääni mitä kummallisimmissa tilanteissa. Näin päättelen siitä, että aina kun olen luopunut Flash Playeristä, koneeni tietynlainen aivan järjetön jumittumistaipumus ja hidasteleminen ovat poistuneet ja käyttö on muuttunut sujuvaksi ja normaaliksi. On kiusallista, kun yhtäkkiä aivan tavanomainen liike pimentää ruudun aivan liian pitkäksi ajaksi, ja osoitin jää paikalleen, eikä mitään tapahdu. Muutenkin Flash Playeristä tuntuu aiheutuvan minun tapauksessani hitautta siirtymätilanteissa. Niinpä pidän Flash Playerin pois toiminnasta.

En ala myöskään ”pelailla” selaimien kanssa enkä tehdä muitakaan virityksiä, asennusten purkuja ja uudelleenasennuksia siinä toivossa, että Flash Player ja koneeni muut ohjelmat toimisivat sopusoinnussa sen jälkeen. En siis ala pohtia myöskään sitä, mikä se syyllinen tämän ongelman taustalla lopulta onkaan.

Taksi tarvitsee uudistusta

Juna, linja-auto ja taksi ovat olleet viime aikojen piristäviä markkinapuheenaiheita. Ovat myös tästä eteenpäin melko pysyvästi, aihekokonaisuushan on oikein kiinnostava.

Junamatkojen hinnoittelu näyttää nyt hyvältä, vaikka en ole vielä päässyt erityisemmin nauttimaan muutoksesta. Linja-automatkojen suhteen saa sitten nähdä, millä tavalla hinnoittelu kehittyy kokonaisuudessaan. Omat kokemukseni toistaiseksi ovat hajanaisia. Taksi puolestaan onkin aivan oma matkustusmuotonsa, nimittäin siitä olen pitänyt omakohtaisen kokemukseni lähes olemattomana vuosikaudet. Onneksi ei ole ilmennyt pakottavia tilanteita.

Hinnat näyttävät laskevan vain vapaamman markkinakilpailun ja sen uhan vaikutuksesta. Tosin hinnat todella sitten myös laskevat, kun kilpailua tulee. Toki hinnan lisäksi joka alalla pitäisi olla myös muita kilpailukeinoja, eikä tällöin hintatason tarvitse olla yhtenäinen tietenkään. On hyvä, että erilaisille kuluttajille on erilaisia palveluita ja siten myös erihintaisia palveluita. Itseäni kiinnostaakin nimenomaan hintojen kohtuullisiksi muuttuminen.

Kun alalle ollaan lisäämässä kilpailua tai kun siitä keskustellaan, alan sisältä, erityisesti ammattiryhmien ja etujärjestöjen piiristä nousee ärhäkin vastustava asenne. Vastustus on kova, ja uhkia ja vaaroja nähdään paljon. Muissa maissa huonoja kokemuksia, on tyypillinen vastakommentti. Ei anna kyseisen alan keskustelutyylistä uskottavaa kuvaa se, että kun muutoksia pyritään saamaan aikaan yhteiskunnan eduksi, niin usein se vastustavin ja kovin ääni nousee alan ammattiryhmien ja etujärjestöjen keskuudesta. Yllätyshän se ei ole, mutta kyseisen asenteen mukaan ei pidä lähteä, vaan uudistuksia pitää viedä läpi.

Käyttäjäpuoli on sen sijaan maltillisempi ja sopeutuvampi tai suorastaan muutosta haluava, kuten esimerkiksi juna- ja linja-autoliikenteessä. Myös taksin osalta näin olettaisi olevan, ja olisi syytä todella olla. Tosin taksiliikenne tuntuu eroavan muista liikennemuodoista niin, että kilpailun lisääntymisen vaikutusten pelkääjiä on valitettavan paljon myös alan ulkopuolella.

Myös taksiliikenteen kilpailun lisäämisessä pitäisi edetä määrätietoisesti.

Epäluuloinen laskuntarkastus kotioloissa

Yritin miettiä sellaista tavaraa, joka tulee säännöllisesti kotiin kuljetettuna samalta tavarantoimittajalta ja usein pitkäaikaisella tilaussopimuksella ja vieläpä aika vakiomuotoisena. Lisäksi tavara toimitetaan niin, että tilaajan ei tarvitse pohdiskella varsinaisesti, mikä taho tavaran kotiin kuljettaa vaan tavaran myyjä on huolehtinut kuljetuksen järjestymisestä ja tehnyt sen varmaankin järkevästi markkinoita hyödyntäen. Tilaajaahan kiinnostaa lopulta vain tavaran laatu, kotiin saamisen laatu ja tavaran hinta kotiin kuljetettuna. Ja näistähän tavaran myyjä on luonnollisesti kiinnostunut huolehtimaan, jotta asiakkuus säilyisi ja vieläpä tuottoisana.

Eikös kotiin kannettu lehti ole tavara, joka sopisi yllä kuvattuun malliin? Lisäksi, eikös lehti useimmissa tapauksissa tilata vielä nykyään niin, että tilaaja antaa tavaran tilausajan pituutta koskevan tiedon (toistaiseksi tai määräajaksi) ja muut välttämättömät tiedot yhdelle taholle ja sillä selvä? Sen jälkeen lehti alkaa tulla kotiin. Laskutuksessa puolestaan on käsittääkseni käytössä vielä nykyään sellainen erinomainen käytäntö, että tilaaja saa laskun vain yhdeltä taholta eli käytännössä lehtiyritykseltä tai joltakin lehtiä välittävältä yritykseltä, mutta vain yhden. Ei ole ainakaan minulle tullut milloinkaan laskuja erikseen lehtiyritykseltä ja joltakin logistiikkafirmalta. Toisin sanoen ei ole tullut laskuja niin, että lehtiyritys laskuttaisi omasta toiminnastaan minua ja sitten jokin logistiikkayritys laskuttaisi minua lehden kuljetuksesta. Nykyinen yhden laskun käytäntö onkin tosiaan hyvä.

Mutta en kauheasti yllättyisi, jos jonakin päivänä lehtiyhtiö ja ehkä lehtiyhtiön käyttämät jakelutahot yhdessä ja erikseen ilmoittaisivat asiakkaalle, että jatkossa lehti ja sen jakelu laskutetaan erikseen, ja että sattuisi vielä niin että vaihdoksen yhteydessä laskutusrytmi/-rytmit muuttuisivat. Siis tuo, että noin kävisi, ei kauheasti yllättäisi. Sen sijaan arvaan jo etukäteen, miten ihmeissäni olisin kun saisin sen ensimmäisen uudelleen rytmitetyn, euromäärältään oudonkokoisen e-laskuilmoituksen. Ihmettelisin, mikä tuollainen voi olla. Ja sitten kun se osoittautuisi todelliseksi laskuksi ja tajuaisin että ahaa se on lasku vain lehdestä ja että jakelusta tulisi joskus eri lasku logistiikkayritykseltä, niin sitten alkaisi tarkka syyni että onko nyt laskutettu oikein ettei vaan ole laskutettu osittain toiseen kertaan. Ja sitten kun vähitellen alkaisi luottamus palautua laskuntarkastuksen tuloksena, siinähän se päivä sitten tulisikin menneeksi. Toivottavasti sattuu lauantaiksi tällainen laskuntarkastuspäivä, etteivät muut tehtävät kärsi kovin paljon.

Yllä oleva olisi voinut koskea mitä tahansa muuta sopivaa tuotetta kuin lehteä, mutta en keksinyt nyt muuta vastaavanlaista. Lehti siis vain sattuu olemaan tässä esimerkkinä. Mietin ensin muun muassa teleliittymää, mutta en pysty erottelemaan teleliittymässä kahta selvää osaa samalla tavalla kuin lehtitilauksessa. Toki voidaan sitten ajatellu minkä tahansa tavaran pitkä- tai lyhytaikaista tilaussopimusta kotiin toimitettuna ja miettiä kyseisen tavaran jakelun ja pelkän tavaran laskutusten eriyttämistä täysin toisistaan, mutta tuo lehtitilaus on sopiva säännönmukaisuutensa ja jatkuvuutensa takia.

Tavaratalon kassalla minua ensin nolotti

Olin tavaratalon kassalla maksamassa sähköhammasharjaa. Myyjä ilmoitti hinnan 55 euroa. Minulla oli mielikuva, että hinta olisi ollut 54,90, ehkä mukana olleen tuttavan sanomana. Niinpä sanoin myyjälle, että eikös se ole 54,9…, johon myyjä, että no se pyöristyy sentillä 55:een. Minä tietysti, että okei joo, selvä, selvä.

Hiukan nolotti, että annoin varmaankin itsestäni viisastelevan niuhottajan tai sitten vähän hölmön vaikutelman. Tuttavanikin muistutti kassalta lähtiessämme, että hänhän oli sanonut minulle 54,99 siellä hintoja katsellessamme. Olin siis itse syystä tai toisesta kuullut ja ymmärtänyt hinnan loppuosan hiukan väärin. Vähän siis nolotti.

Sitten kuitenkin tulin huvittuneena tulokseen, että eihän tässä mitään kohtuutonta tapahtunut sittenkään, päinvastoin. Osapuolet tiskin kummallakin puolella olivat nyt tasoissa, kumpikin vain yritti omalla tavallaan pitää puolensa kaupanteossa. Tavaratalo oli asettanut hinnan jopa tämän hintaluokan tuotteessa tuollaiseksi, ja minä puolestani yritin myös pitää perustellusti puoleni, tosin väärinymmärrykseen perustuvin pohjatiedoin eli väärin ymmärretyin hintatiedoin. Kuitenkin huolimatta siitä, että olin tavallaan kohtuuton myyjän näkökulmasta, en mielestäni sittenkään ollut lainkaan kohtuuton, sillä näinhän siinä sitten helposti käy, kun hinnat asetetaan näin. Mielestäni kyseessä on huvittavan hauska myyjä-ostaja-asetelma, jonkinlaista markkinataloutta kai tämäkin. Kun omaa puolta yritetään pitää, pidetään sitä sitten tiskin kummallakin puolella, eikö niin?

Tässä voitaneen kerrankin sanoa, että sitä saa mitä tilaa.

Paperisia kirjeitä tulee eniten sieltä, mistä niitä ei nykyään uskoisi tulevan ollenkaan

Nyt keskustelen huonosti, kun en ota kantaa ajankohtaisimpiin asioihin koska en osaa tai viitsi sanoa niistä mitään. Sen sijaan bloggaan, sattuneesta syystä tosin vasta nyt, mitä kävi mielessä postilakon aikana. Postilakko nimittäin taisi jo päättyä, kun postia tuli vähän enemmän kertaheitolla tässä eräänä päivänä. Tosin jäi epäselväksi, milloin se alkoi ja missä muodossa ja milloin se päättyi tarkalleen ja miten. Mutta huolissani en ollut kertaakaan mistään sen suhteen.

Kun postilakko oli meneillään kai jossakin muodossa tai jo sitä ennen, ajattelin, että nyt sitten ei tulisi ainakaan osoitteellisia mainoskirjeitä digitaalisuuden ytimessä olevalta yritykseltä eli puhelinoperaattorilta eikä ruotsalaiselta luottoyritykseltä, muiden muassa. Ennustin, että etenkin tältä ruotsalaiselta luottoyritykseltä tulisi kuitenkin pian lakon jälkeen osoitteellinen mainoskirje. Minulle tulee nykyään, muuten, niin vähän osoitteellista postia, että jokainen tapaus saa kyllä osakseen suuren huomion ja sitten tilanteesta riippuen osakseen mahdollisen pettymyksen ilmauksen myös.

Postilakon päätyttyä tapahtui se, mitä olin ennustanut, ruotsalaiselta luottoyritykseltä tuli osoitteellinen mainoskirje. Valitettavasti olin jälleen sille pelkkä loppukäsittelyn aloituspiste, en muuta. Vielä ei ole tullut operaattorin osoitteellista mainoskirjettä, mutta ehkä se on matkalla, mutta toivottavasti ei tulisi ollenkaan. Onhan se kumma, kun paperilaskuista kustannussyistäkin luopumaan pyrkivät ja niistä laskuttavat operaattorit kuitenkin lähettelevät mainoskirjeitä, ja ainakin tuo viimeksi tullut näytti olevan vieläpä ilman lähettäjätietoa kuoren päällä. Kovaa on kaupallinen elämä ilmeisesti. Suhtaudun osoitteelliseen postiin niin suurella uteliaisuudella ja vaihtelevasti joillakin muillakin asenteilla ja tuntemuksilla, että sen lähettäjät voisivat miettiä ennen lähettämistä, tuottaako postin sisältö todella vastaanottajalle hyötyä tai iloa. Melkein sääliksi käy, kun osoitteellisten mainoskirjeiden lähettäjien rahat menevät hukkaan minun osaltani.