perjantai 1. marraskuuta 2019

Tukkuri

Edellisessä bloggauksessani kirjoitin tietokoneen toimituksesta. Ostin koneen Gigantin verkkokaupasta. Oletin, että se tulee kotiinkuljetuksella erään palveluntuottajan toimittamana, kuten tilauksessa on. Myöhemmin selvisi, että tämä palveluntuottaja ei ollut osallisena tässä toimituksessa, vaan koneen lähettänyt tukkuri on käyttänyt eri toimitustapaa. Olin jo ihmetellytkin, miksi lähetyksen saapumisesta tuli Postin noutoilmoitus. Siitähän tämä selvittely sai alkunsa.

Kun siis selvisi, että koneen lähettäjä on ollut tukkuri, niin nyt jälkeenpäin minulle selvisi eräästä tilaukseen liittyvästä sähköpostista, mistä tukkurista on kysymys.

keskiviikko 30. lokakuuta 2019

Gigantti / Matkahuolto – toimitus meni pieleen

Tilasin Gigantista tietokoneen, toimitustavaksi Matkahuolto, kotiinkuljetus. Ja tilaukseen liittyvissä tiedoissa lukee, että Matkahuolto ottaa yhteyttä toimitusajankohdan sopimiseksi. Minulle tuli tänään ilmoitus asiamiespostista, että lähetys olisi noudettavissa sieltä. Soitin Gigantin asiakaspalveluun kyseisestä toimitusvirheestä. Selvisi, että nykyään Matkahuolto ei soita etukäteen, vaikka siis näin oli luvattu. Matkahuolto on vaan käynyt ovella. Tosin ei ainakaan tänään ole käynyt, vai eikö osaa soittaa ovikelloa.

Joka tapauksessa on tapahtunut siis virhe. Olen maksanut toimituskulut kotiinkuljetuksesta, ettei tarvitse hakea kahdeksan kilometrin päästä asiamiespostista konetta. Ei ole siis toimittu niin, kuin on luvattu. Jos sitten Matkahuolto on juuri muuttanut ehtojaan, niin vastuu on sillä joka lupaa että Matkahuolto ottaa yhteyttä toimitusajankohdan sopimiseksi.

Asiakaspalvelu ehdotti, että noutaisin lähetyksen asiamiespostilta. En luvannut noutaa, koska on sovittu kotiinkuljetus ja että Matkahuolto ottaa yhteyttä ennen perille toimitusta. Nyt jumiudutaan mökkiin odottamaan, että Matkahuolto ehkä jonain päivänä toimittaa lähetyksen minulle. Edelleenkään Matkahuolto ei kuulemma ota yhteyttä etukäteen.

keskiviikko 10. huhtikuuta 2019

Puoluejohtajien vaalitentti oli rasittavaa seurattavaa

Olen katsonut yhden vaalitentin kokonaan ja yhdestä alun. Se riittää. Ensimmäinen oli se Ylen kuuluisa, väliaikaisesti poistunut, Halla-aho-tentti. Toinen oli Helsingin Sanomien vaalitentti 9.4., jota rupesin katsomaan huvikseni. Sen seuraaminen kävi kuitenkin niin rasittavaksi, että lopetin kesken. Tuskastuttavaa seurattavaa. Moni puheenvuoro oli kuin urheilusuoritus, vauhti kiihtyi, kun olisi pitänyt lopettaa. Vielä viimeisillä voimilla höpistiin jotakin, mistä ei saanut kunnolla selvää. Tuli vaikutelma, että osallistuja oli päättänyt vedota siihen viimeiseenkin äänestäjään, minkä hengästymiseltään pystyi. Ikään kuin valmentaja ja tukijat olisivat ohjeistaneet, että puhu, puhu, puhu ja muista sanoa se ja se. Mutta pitihän nämäkin vastausvuorot kestää Halla-ahon vastausta odotellessa.


maanantai 14. elokuuta 2017

Jatketaan samaa rataa vaan

Siitä, että veturimiehet aloittavat mielenilmauksen, tuli mieleen muun muassa seuraavaa:

Minulle kyllä sopii, että lopetetaan junalla matkustaminen tästä päivästä lähtien toistaiseksi. Kuitenkaan VR:ää tai esimerkiksi ministerin liikenneuudistuspyrkimyksiä tai -toimia vastaan minulla ei ole mitään. Kaikkein vähiten voi olla sitä vastaan, että uudistusajatuksia otetaan ääneen esille.

Voisiko vaihteeksi kokeilla keskustelua seisautusten sijaan? Tuntuisi fiksulta, jos voisi vaikka aina.

sunnuntai 13. elokuuta 2017

Jos vuokralla asuminen lisääntyisi

Kerrostaloasuntoja rakennetaan nyt kuulemma niin paljon, että asiantuntijan mukaan jossakin vaiheessa vauhdin täytyy hidastua (Kauppalehti).

Ei se mitään, rakennetaan vaan, sillä kyllä markkinat toimivat, nehän toimivat aina, eikö niin? Vain näkökulma vaihtelee.

On turhaa varoitella rakentamishuumasta. Kyseessä ei ole ongelma vaan mahdollisuus. Tuossa samassa jutussahan kerrotaan, että kerrostaloissa on paljon rahasto- ja sijoittajarakentamista. Yli puolet uusista kerrostaloasunnoista menee vuokralle. Hyvä niin.

Kyllähän sen on havainnut, että asuntoja todella rakennetaan niin suuremmilla kuin vähän pienemmilläkin paikkakunnilla. Mutta jos nykyinen rakentamistahti johtaa edes vähäiseltä osaltaan vuokralla asumisen ja vuokratarjonnan lisääntymiseen, ihmisten olisi paljon helpompi muuttaa esimerkiksi työn perässä suuntaan jos toiseenkin.

Työvoiman liikkuvuudestahan on taas viime aikoina puhuttu lämpimikseen, kun on ilmennyt vaihteeksi suuri ja äkkinäinen työvoimatarve laivan- ja autonrakentamisessa. No, olin lukevinani jostakin lehdestä, että ainakaan toiseen noista ei ole ollut ongelmia rekrytoinnissa. Noin muutenkin luulen, siis luulen, että rekrytointikarsinta on kova ja että erittäin moni tosissaan pyrkivä ja kokenut ei pääse, jotenkin on tällainen aavistus.

Pahaa pelkään, vaikken pelkääkään, että työvoiman liikkuvuudesta paljon puhuvat eivät ihan tosissaan etsi tehokkaita ja periaatteellisia ratkaisuja ongelmaan. Jos esimerkiksi asumiskulttuurissa vallitseva käytäntö pysyy aina vaan sellaisena, että asuntoon mennään olemaan ikuisesti, asumisjärjestelyjä on vaikea muuttaa. Mutta jos asutaan vuokralla, ainakin yhden henkilön on paljon helpompi muuttaa muualle. Myös pariskunnan tapauksessa vuokralla asuminen mahdollistaa paremmin erilaiset muuttuvat asumisjärjestelyt niin, ettei olla sidottuja liian korkeisiin kokonaisasumiskustannuksiin.

Jos on syntymässä hyväkuntoisten kerrostaloasuntojen hinnaltaan kohtuullistuvat vuokramarkkinat, niin sittenhän vuokralla asumisesta tulee yleistyvä vaihtoehto. Vielä parempi olisi, että siitä tulisi vallitseva asumismuoto. Ja jotta homma toimii, ihmisten pitää jo asumaan asettuessaan valmistautua muuttoon, ja varustaa asunto sen mukaan eli pelkistetysti, eikö kuulostaisikin tyylikkäältä, pelkistetysti, pohjoismaista, suomalaista?

Tietysti vuokra-asumista pitäisi tästä vielä tuotteistaa ja jalostaa eteenpäin. No, onhan tätä ollut jo pitkän aikaa kaupallisesti eripituista asumistarjontaa, mutta käytännöstä pitää tehdä vallitseva ja sille pitää luoda laajat markkinat. Ennemmin tai myöhemmin tähän suuntaan joka tapauksessa mennään myös asumisessa.

Toivottavasti rakentaminen siis jatkuu vähintään nykyisellä vauhdilla. Eikä vuokratyyppisen asumisen pidä rajoittua kerrostaloasumiseen, vaan yhtä lailla sen kannattaa yleistyä myös pientaloasumisessa.

Tietysti on niitä, jotka työllistyvät hyvin siellä missä ovat, eikä heillä ole tarvetta edes muuttamisen harkitsemiseen ainakaan työn takia. Se ei kuitenkaan muuta miksikään sitä yleislinjaa, että asumista kannattaa muuttaa huomattavasti joustavammaksi.

torstai 10. elokuuta 2017

”Keskiluokan verokapina” – hyvä kun selvisi sekin

Uusi Suomi -verkkolehdestä luin tämän jutun, minkä jälkeen syntyivät ainakin seuraavat ajatukset:

Uuden vaihtoehdon tai Sinisen tulevaisuuden nimen olisikin kannattanut olla Keskiluokan Verokapina (Finland). Olisi ollut iskevä mutta paljon kertova nimi, kun nyt on täysin avoimeksi jäävä sanapari tai vain Siniset, jonka niin sanottua sanomaa sitten vapaamuotoisesti ja kauniisti meille hoksaamattomille selvennetään, että nimellä halutaan ilmaista mitä sitten halutaankin ilmaista.

Tosin edes nimi Keskiluokan Verokapina (Finland) ei saisi minua äänestämään ”puoluetta”, eikä varsinkaan keskiluokan verokapina. Itse asiassa keskiluokan verokapina -toiminta-ajatus herätti mielikuvan, että Uusi vaihtoehto tai Sininen tulevaisuus kiillottaa itseään ”myyntikuntoon” kilpailevalle organisaatiolle.

perjantai 23. kesäkuuta 2017

Tornitalo – miten on mahdollista?

Katsellessani huvikseni asuntoilmoituksia Etuovi.comista huomasin sattumalta mainoksen 13-kerroksisesta asuintalosta Ylöjärvellä. Se oli yllättävää, Ylöjärvelle niin korkea talo. Ylöjärvi on käsittääkseni maaseutumainen pikkukaupunki, jossa 13-kerroksisen rakennuksen kuvittelisi herättävän täydellistä vastustusta kaikin mahdollisin perusteluin ja keinoin.

Mutta tosiaan nyt tuollaisen asuintalon huoneistoja ennakkomarkkinoidaan. Talo valmistuisi vuonna 2019. Kohde on osa laajempaa kokonaisuutta, josta ainakin vuonna 2014 on valmistunut yksi asunto-osakeyhtiökokonaisuus.

Kyllähän kyseistä taloa on vastustettukin näköjään aikanaan monin perusteluin ja tavoin. Mielenkiintoista olisi tietää tarkemminkin, millaisia kiistoja esimerkiksi päättäjien keskuudessa on käyty kyseisestä hankkeesta. Kiinnostavaa olisi myös tietää, onko ollut selviä puolueiden välisiä eroja suhtautumisessa. Mutta näistä asioista on vaikea löytää tietoa näin jälkeenpäin.

Vaikka en tiedä yleisemmin, mitä perusteluita Ylöjärven päättäjät ovat esittäneet puolesta ja vastaan esimerkiksi juuri tuon korkean rakennuksen suhteen, on myönteistä, että tällaisen hankkeen mahdollistamiseen kunnan taholta on lopulta löytynyt riittävä kannatus ja rohkeus, huolimatta ehkä suurestakin vastustuksesta. Vai eikö sitten vastustus ole ollutkaan kovin laajaa, mikä olisi yllättävää?

Yleisemminkin vaikuttaa siltä, että ”tornitaloista” puhutaan nykyään yhä enemmän, ja jopa kasvavissa kehyskunnissa, joihin esimerkiksi Ylöjärvi kuuluu Tampereen naapurina. Vaikka siis tornitalot ovat olleet viime aikoina paljon esillä keskusteluissa, niin sitäkin tärkeämpää olisi, että yleensäkin oltaisiin valmiimpia poikkeamaan totutusta rakennusympäristöstä ja sallittaisiin esimerkiksi suuret rakennuskokonaisuudet, kovasta vastustuksesta huolimatta. Jo pelkästään se, että hankkeita mahdollistetaan ja toteutetaan vastustuksesta huolimatta, on plussaa ja osoittaa selkärankaa päätöksenteossa. Näin toki sillä ehdolla, että hanke on esimerkiksi pitkällä tähtäyksellä paikkakunnalle kannattava ja lisäksi vielä maisemakuvallisesti yllättävä ja piristävä, kuten vaikkapa yksityinen rakennushanke parhaimmillaan.