Luin Taloussanomista otsikon ”Viis omakotitalosta – keskusta houkuttelee ruotsalaisia”.
Onpa keskusta keksinyt vaaliteeman. Ja on onnistunut paketoimaan sen vieläpä näppärän provosoivasti, ajattelin. Erityisesti tuontapaista omakotitaloasennetta olisin odottanut vähiten juuri keskustalta. Ruotsalaisten houkuttelu on muuten vain erittäin näppärä veto, tosin ihmetytti miten juuri nuo kaksi asiaa liittyvät toisiinsa, mutta mikä pakko niiden olisi liittyäkään, pääasia että kiinnostus herää.
Kyllä nuo yllä mainitut asiat liittyvät yhteen, mutta sinun kannattaa lukea ihan itse kyseinen Taloussanomien juttu tästä, on syytäkin lukea, ettet tule johdetuksi harhaan.
Lue myös blogin muita kirjoituksia, lue vaikka koko blogi!
maanantai 24. helmikuuta 2014
sunnuntai 16. helmikuuta 2014
Onko e-lasku tarjolla kun suoraveloitus loppui, mikä tää suoramaksu on?
Mitä tämä nyt on, että tulee entiseltä suoraveloituslaskuttajalta paperilasku ilmoituksin että pitäisi pankkiin ottaa yhteyttä jonkin suoramaksun takia niin halutessaan kun tämä suoraveloitus loppui. Mitä aikakautta me elämme, ja mistähän moinen (kansainvälinen) idea ja innovaatio ovat peräisin? Arvelen kyllä syyllisen Euroopan ja Suomen osalta, mutta en viitsi mainita, kun kumminkin käytännössä vastaus olisi että ei se ole se PIIP vaan muutos liittyy kansainvälisiin sopimuksiin finanssisektorilla tai jossakin. Just joo. Ja vaikka johtuisikin vaikka mistä, tämä sählääminen ei tunnu järkevältä. Vähintäänkin muutos entisestä pitää hoitaa fiksusti ja automaattisesti ilman katkosta suoraan (ilman maksajan käsityötä) laskun maksamiseen. Ei kyse ole maksajan laiskuudesta vaan turhan höpsöyden harmittavuudesta tai harmittavuuden tarpeettomuudesta.
Eikö vaikkapa pankkisektorin oma etu olisi välttää turhaa säheltämistä. On ihan sama, millä nimellä kutsutaan vaivatonta laskunmaksua. Ei nimenmuutoksen eikä maksuliikenneteknisten muutosten takia pidä aiheuttaa laskunmaksukäytäntöön katkoksia ja poikkeamia, jotka puolestaan aiheuttavat turhaa käsityötä. Se nyt vaan on tarpeetonta. Missä käyttäjä (siellä ongelma)?
Ja sitten vielä näyttää siltä, että asioita sekoitetaan. Nyt jutellaan suoramaksusta sielläkin, missä käsittääkseni edelleen kätevin tapa on hoitaa maksaminen toistuvalla tilisiirrolla. Ei kai mikään estä, vai estääkö jo senkin, hoitamasta tililtä automaattisesti toistuvasti maksut, jotka toistuvat samansuuruisina esimerkiksi kuukausittain tiettynä päivänä. Ei se, että firmalla ei esimerkiksi ole e-laskua, ole este maksaa entiseen malliin. Niin, muuten tuo e-lasku, sitä vaan putkeen. Sellainen on näppärä tilata, jos vain firmalla sellainen on.
Onkohan liikaa tahoja, joilla on aikaa ja rahaa näprätä kaikenlaisia direktiivejä direktiivin vuoksi?
Olenko pudonnut kärryiltä? Ei hyvä. Olkaamme positiivisia vaikka hammasta purren.
En malttanut olla googlaamatta suoramaksua ja e-laskua. Voi tätä kaunista sanahelinää. Selvisihän se sieltä, että suoramaksu on netittömien maksutapa, joka sitten varmaan pitää käydä väsäämässä siellä pankin jossakin missä siellä nyt mitäkin väsätään. Näin ollenpa meikäläisen tapaisia varten, niinhän esimerkiksi Finanssialan Keskusliiton sivulla nätisti kerrotaan, on e-lasku. Se on siis ikään kuin automaattisesti siellä jossakin se e-lasku meitä netillisiä varten nyt kun loppui se suoraveloitus. Juu, olen käyttänyt e-laskua jo jonkin aikaa. Niitä on esimerkiksi operaattoreilla, olkoon sitten puhelin-, netti- tai sähkö-, eikä minulla näitä maksettavia juuri muita olekaan. Eli e-lasku on tosi kiva, myönnän, mutta minullapa oli käsitys jostakin muodostunut, että ei näitä ihania e-laskuja ole joka firmalla tarjota. Olinko tässäkin asiassa väärässä, onko niitä sittenkin ihan kellä vaan.
Menin katsomaan, että onko tuolla eräällä minua nyt paperilla perinteisesti poikkeuksellisesti laskuttavalla yrityksellä sitä pankkisektorin kehumaa ja toitottamaa e-laskua. Nimittäin laskuttaja itse ei laskussaan sellaisesta mitään maininnut, mainitsi vain suoramaksun jos haluaa jatkaa suoraveloituksen viitoittamalla tiellä. Laitoin ensimmäiseen e-laskujen hakuun laskuttajan nimen eli hain e-laskuja laskuttajan nimellä. Ei löytynyt. Sitten hain varmuuden vuoksi vielä paikkakunnan nimellä, mutta ei löytynyt silläkään haulla e-laskua kyseiseltä laskuttajalta. Tuota yritystä ei löytynyt e-laskuttajien listasta. Näin ollen en voi maksaa sille e-laskulla. Niin, ja sehän ei olisi tässä vaiheessa mitään auttanutkaan, vaikka olisi e-laskumahdollisuus löytynytkin tuolta laskuttajalta. Jos se olisi löytynyt, olisin voinut tilata kyseisen e-laskun seuraavaa laskutusta varten. Siihen mennessä tapahtuu varmaan jo jotakin joka tapauksessa.
Asiassa vain hämmästyttää kauniiden puheiden siellä korkealla jossakin ja todellisuuden täällä alempana välinen räikeä ristiriita.
Sitten selvisi toinenkin seikka. Olin tuossa ylempänä hiukan varovainen sen suhteen, mistä tämä muutosruljanssi on konkreettisesti peräisin. En maininnut organisaation nimeä, kun sitä ei ole hyvä ihan noin vain mainita aina sielläkään missä se helposti tulee mieleen, kaikki eivät tykkää, jos sen nimen noin vain mainitsee. Mutta ihan erään merkittävän organisaation omalla sivulla kiertelemättä lukee, että tämä maksumuutos perustuu EU:n asetukseen. Joskus tapaa sentään ihan kunnioitettavaa suorapuheisuutta.
Näin pitkiä juttuja ei viitsisi kirjoittaa, mutta kun antavat aihetta.
Lue myös blogin muita kirjoituksia, lue vaikka koko blogi! Ai niin, nyt ovat ne olympialaiset.
Eikö vaikkapa pankkisektorin oma etu olisi välttää turhaa säheltämistä. On ihan sama, millä nimellä kutsutaan vaivatonta laskunmaksua. Ei nimenmuutoksen eikä maksuliikenneteknisten muutosten takia pidä aiheuttaa laskunmaksukäytäntöön katkoksia ja poikkeamia, jotka puolestaan aiheuttavat turhaa käsityötä. Se nyt vaan on tarpeetonta. Missä käyttäjä (siellä ongelma)?
Ja sitten vielä näyttää siltä, että asioita sekoitetaan. Nyt jutellaan suoramaksusta sielläkin, missä käsittääkseni edelleen kätevin tapa on hoitaa maksaminen toistuvalla tilisiirrolla. Ei kai mikään estä, vai estääkö jo senkin, hoitamasta tililtä automaattisesti toistuvasti maksut, jotka toistuvat samansuuruisina esimerkiksi kuukausittain tiettynä päivänä. Ei se, että firmalla ei esimerkiksi ole e-laskua, ole este maksaa entiseen malliin. Niin, muuten tuo e-lasku, sitä vaan putkeen. Sellainen on näppärä tilata, jos vain firmalla sellainen on.
Onkohan liikaa tahoja, joilla on aikaa ja rahaa näprätä kaikenlaisia direktiivejä direktiivin vuoksi?
Olenko pudonnut kärryiltä? Ei hyvä. Olkaamme positiivisia vaikka hammasta purren.
En malttanut olla googlaamatta suoramaksua ja e-laskua. Voi tätä kaunista sanahelinää. Selvisihän se sieltä, että suoramaksu on netittömien maksutapa, joka sitten varmaan pitää käydä väsäämässä siellä pankin jossakin missä siellä nyt mitäkin väsätään. Näin ollenpa meikäläisen tapaisia varten, niinhän esimerkiksi Finanssialan Keskusliiton sivulla nätisti kerrotaan, on e-lasku. Se on siis ikään kuin automaattisesti siellä jossakin se e-lasku meitä netillisiä varten nyt kun loppui se suoraveloitus. Juu, olen käyttänyt e-laskua jo jonkin aikaa. Niitä on esimerkiksi operaattoreilla, olkoon sitten puhelin-, netti- tai sähkö-, eikä minulla näitä maksettavia juuri muita olekaan. Eli e-lasku on tosi kiva, myönnän, mutta minullapa oli käsitys jostakin muodostunut, että ei näitä ihania e-laskuja ole joka firmalla tarjota. Olinko tässäkin asiassa väärässä, onko niitä sittenkin ihan kellä vaan.
Menin katsomaan, että onko tuolla eräällä minua nyt paperilla perinteisesti poikkeuksellisesti laskuttavalla yrityksellä sitä pankkisektorin kehumaa ja toitottamaa e-laskua. Nimittäin laskuttaja itse ei laskussaan sellaisesta mitään maininnut, mainitsi vain suoramaksun jos haluaa jatkaa suoraveloituksen viitoittamalla tiellä. Laitoin ensimmäiseen e-laskujen hakuun laskuttajan nimen eli hain e-laskuja laskuttajan nimellä. Ei löytynyt. Sitten hain varmuuden vuoksi vielä paikkakunnan nimellä, mutta ei löytynyt silläkään haulla e-laskua kyseiseltä laskuttajalta. Tuota yritystä ei löytynyt e-laskuttajien listasta. Näin ollen en voi maksaa sille e-laskulla. Niin, ja sehän ei olisi tässä vaiheessa mitään auttanutkaan, vaikka olisi e-laskumahdollisuus löytynytkin tuolta laskuttajalta. Jos se olisi löytynyt, olisin voinut tilata kyseisen e-laskun seuraavaa laskutusta varten. Siihen mennessä tapahtuu varmaan jo jotakin joka tapauksessa.
Asiassa vain hämmästyttää kauniiden puheiden siellä korkealla jossakin ja todellisuuden täällä alempana välinen räikeä ristiriita.
Sitten selvisi toinenkin seikka. Olin tuossa ylempänä hiukan varovainen sen suhteen, mistä tämä muutosruljanssi on konkreettisesti peräisin. En maininnut organisaation nimeä, kun sitä ei ole hyvä ihan noin vain mainita aina sielläkään missä se helposti tulee mieleen, kaikki eivät tykkää, jos sen nimen noin vain mainitsee. Mutta ihan erään merkittävän organisaation omalla sivulla kiertelemättä lukee, että tämä maksumuutos perustuu EU:n asetukseen. Joskus tapaa sentään ihan kunnioitettavaa suorapuheisuutta.
Näin pitkiä juttuja ei viitsisi kirjoittaa, mutta kun antavat aihetta.
Lue myös blogin muita kirjoituksia, lue vaikka koko blogi! Ai niin, nyt ovat ne olympialaiset.
perjantai 14. helmikuuta 2014
Eurovaalit 2014 – olisiko joku media kiltti ja äänestäisi puolestani?
Me painamme jarrua! Me suljemme ovet! Me rajoitamme!
Yllä oleva lainattu kuvaus huutomerkkeineen ei ole peräisin vaarallisesta talviautourheilusta, jossa kaikin tavoin kiusataan ja kiilataan kanssakilpailijaa, eikä myöskään muunlaisesta maantieraivosta vaan Helsingin Sanomien kolumnista. Siinä luonnehditaan minua ja sinua eli meitä (Me, too).
En kuitenkaan ihan heti tunnistanut itseäni tuosta kuvauksesta (näin on muuten tapana nykyään sivistyneesti ilmaista puutteellinen itsetuntemus). Mutta en tunnista tuosta myöskään yleisesti jyväskyläläisiä, yleisesti suomalaisia enkä yleisesti ketään. No eihän tuossa mitään tunnistettavaa olekaan, siinähän vain ilmaistaan kirjoittajansa näkemys, että me nyt olemme kielteisesti asennoituvia. Tai pikemminkin siinä esitetään ilmeisesti näkemys, että tuollainen on pahaa, siis ”jarrun painaminen”, ”ovien sulkeminen” ja ”rajoittaminen”. Ja tästäpä voi sitten ollakin sataa eri mieltä, onko noissa toimintatavoissa edes mitään pahaa. Mutta kuten sanoin, en myöskään todellakaan ole tehnyt tuollaista havaintoa suomalaisista tai juuri kestään, yleisesti. Itse asiassa perimmäinen kysymys onkin se, mikä nähdään kehityksen jarruna tai mikä ahdasmielisyytenä tai minkä nähdään tai oletetaan johtavan taantumiseen ja kaikkeen negatiiviseen.
En tiedä, onko yllä oleva napakka Me olemme sitä ja tätä-julistus Helsingin Sanomien kolumnistin oma keksintö, voi hyvinkin olla. Mutta onhan kolumnisti voinut lainata sen myös jonkin poliittisen liikkeen julistuksesta jostakin päin. Asian kannalta on kuitenkin ihan sama kumpi, sillä nyt tuo Me-julistus on joka tapauksessa Helsingin Sanomien kolumnissa, ja sillä on siinä äänekäs sanomansa, meille.
Tuohon kommenttiosioon, tämän minun ”ikioman” blogini tarkoitan, voi ihan vapaasti antaa kukin oman näkemyksensä siitä, ketä minun pitäisi äänestää eurovaaleissa tai jos helpompi, ketä ei ainakaan. Etenkään media älköön epäröikö ilmaista näkemystään asiasta, rohkeasti nyt!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Helsingin Sanomien kolumni on tässä.
Lue myös blogin, meikäläisen blogin, muita kirjoituksia, lue vaikka koko blogi!
perjantai 7. helmikuuta 2014
Suomen oma kestävyysvaje ja Suomen tuki euroalueella muille
”Voiko tulevaisuuden Suomen rahoilla auttaa nyky-Suomea?” kysytään Uuden Suomen otsikossa. Kysymyksestä tuli väkisin ja välittömästi mieleeni jatkokysymys, voiko tulevaisuuden Suomen rahoilla auttaa nyky-Kreikkaa ja nyky-Eurooppaa. Vai onko todella rehellisesti niin, että mitään tällaista tukea ei ole maksettu eikä olla maksamassa muodossa eikä toisessa? Eli onko mainintani tuesta pelkkää pölhöilyä? Jos meikäläinen saadaan vakuuttuneeksi siitä, että pölhöilyä se on, niin sitten se on kyllä yllättävä ja hyvä asia. Tosin vakuuttaminen ei onnistu sillä, että joku sanoo vain että ei tueta, vaikka sanoja olisi kuka tahansa.
Uuden Suomen jutun otsikon kysymys ei siis liity päähäni pälkähtäneeseen kysymykseen vaan siihen, että Joensuun kaupunginhallituksen puheenjohtaja ehdottaa kuntien Kevalle suorittamien maksujen pienentämistä. Suorien eläkemenojen lisäksi kunnat nimittäin maksavat Kevalle puskurirahaa rahastoitavaksi kuntien pahojen päivien varalle. Näitä kuntien suorittamia puskurimaksuja pitäisi tuon ehdotuksen mukaan nyt vähentää, jotta kuntien nykytilanne helpottuisi. Siinä siis taustaa Uuden Suomen otsikon kysymykselle, ei aiheesta tämän enempää tässä.
Uuden Suomen juttu on tässä.
Lue myös blogin muita kirjoituksia, lue vaikka koko blogi!
Uuden Suomen jutun otsikon kysymys ei siis liity päähäni pälkähtäneeseen kysymykseen vaan siihen, että Joensuun kaupunginhallituksen puheenjohtaja ehdottaa kuntien Kevalle suorittamien maksujen pienentämistä. Suorien eläkemenojen lisäksi kunnat nimittäin maksavat Kevalle puskurirahaa rahastoitavaksi kuntien pahojen päivien varalle. Näitä kuntien suorittamia puskurimaksuja pitäisi tuon ehdotuksen mukaan nyt vähentää, jotta kuntien nykytilanne helpottuisi. Siinä siis taustaa Uuden Suomen otsikon kysymykselle, ei aiheesta tämän enempää tässä.
Uuden Suomen juttu on tässä.
Lue myös blogin muita kirjoituksia, lue vaikka koko blogi!
keskiviikko 5. helmikuuta 2014
Minulle kodinkone on jääkaappi
Kauppalehti kertoo Yrittäjäsanomiin viitaten, että ”Kodinkonekauppiaan ovi käy olympialaisten alla”. Ensimmäisenä tuli mieleen jääkaappien kauppa. Kiinnostuin, että nytköhän paljastuu uutinen että olympialaiset lisäävät muun muassa jääkaappien kysyntää.
Se, että mieleeni tuli jääkaappi, saattaa kertoa vain omista kiinnostuksen kohteistani. Televisiota ei ole, enkä muista edes netistä katsoa siellä nähtäviä ohjelmia. Viimeksi katsoin netistä Stillerin ohjelman jossa oli Sipilä ja kaksi muuta, kun siitä mainittiin eräässä sosiaalisessa mediassa. Jos ihmettelet, mikä on sosiaalinen media, niin jos ei-sosiaalisen median pääkirjoituksiin on uskomista kuten olla pitäisi, niin sosiaalinen media on jotakin yksipuolista mutta kaikenkarvaista, epäluotettavaa, kiusanhenkistä ja häiriökäyttäytymiselle hyvin otollista ja muuta vastaavaa.
Nyt poikkean taas asiaan ja unohdan sosiaalisen median.
Jos vaihtoehdoiksi ajatellaan muiden liikkumisen seuraaminen ja henkilökohtainen liikunta, olen tyytyväinen nykytilaan, siihen että on tullut ajauduttua jonkinasteiseen omaan liikkumiseen television seuraamisen asemesta. Liikunnan (sisä- tai ulko-) aikana ei tule todellakaan syötyä. Kiinnostuksestani huolimatta en nimittäin ole niin jääkaappiriippuvainen, että esimerkiksi etunojapunnerrusten aikana en malttaisi olla syömättä. Ei tule mieleenkään jostakin syystä. Eikä myöskään tule mieleen, että edes pitkälle lenkille ottaisin naposteltavaa mukaan. Sen sijaan television ääreen jumiutuminen osaltaan edistäisi sekä painon lisääntymistä että kunnon rapistumista kaikkine siihen liittyvine seurauksineen, vaikka ei kävisi jääkaapillakaan. Mutta jos vielä jääkaapillakin kävisi, harmeja tulisi vielä enemmän.
Yrittäjäsanomien juttu löytyy tästä ja Kauppalehden siihen viittaava tästä.
Lue myös blogin muita kirjoituksia, lue vaikka koko blogi!
Se, että mieleeni tuli jääkaappi, saattaa kertoa vain omista kiinnostuksen kohteistani. Televisiota ei ole, enkä muista edes netistä katsoa siellä nähtäviä ohjelmia. Viimeksi katsoin netistä Stillerin ohjelman jossa oli Sipilä ja kaksi muuta, kun siitä mainittiin eräässä sosiaalisessa mediassa. Jos ihmettelet, mikä on sosiaalinen media, niin jos ei-sosiaalisen median pääkirjoituksiin on uskomista kuten olla pitäisi, niin sosiaalinen media on jotakin yksipuolista mutta kaikenkarvaista, epäluotettavaa, kiusanhenkistä ja häiriökäyttäytymiselle hyvin otollista ja muuta vastaavaa.
Nyt poikkean taas asiaan ja unohdan sosiaalisen median.
Jos vaihtoehdoiksi ajatellaan muiden liikkumisen seuraaminen ja henkilökohtainen liikunta, olen tyytyväinen nykytilaan, siihen että on tullut ajauduttua jonkinasteiseen omaan liikkumiseen television seuraamisen asemesta. Liikunnan (sisä- tai ulko-) aikana ei tule todellakaan syötyä. Kiinnostuksestani huolimatta en nimittäin ole niin jääkaappiriippuvainen, että esimerkiksi etunojapunnerrusten aikana en malttaisi olla syömättä. Ei tule mieleenkään jostakin syystä. Eikä myöskään tule mieleen, että edes pitkälle lenkille ottaisin naposteltavaa mukaan. Sen sijaan television ääreen jumiutuminen osaltaan edistäisi sekä painon lisääntymistä että kunnon rapistumista kaikkine siihen liittyvine seurauksineen, vaikka ei kävisi jääkaapillakaan. Mutta jos vielä jääkaapillakin kävisi, harmeja tulisi vielä enemmän.
Yrittäjäsanomien juttu löytyy tästä ja Kauppalehden siihen viittaava tästä.
Lue myös blogin muita kirjoituksia, lue vaikka koko blogi!
lauantai 1. helmikuuta 2014
Hiiri on helppo ja halpa hankkia, mutta se muu teknologia
Uusi Suomi esittää teknologiakeskustelua koskevassa jutussaan luettelon, joka sisältää kahdeksan teknologista ennustusta. Nämä ovat siis luullakseni ennustuksia, joita on tehty erinäisinä aikoina erinäisillä tahoilla. Yksi näistä on ensimmäinen kuolematon hiiri. Se kehitettäisiin jo 2015 (myös eduskuntavaalit tuolloin, muuten). Kuolemattomasta hiirestä tuli sitten mieleen yksi toinen oikeasti teknologinen toivomus.
Tuota kuolematonta hiirtä tärkeämpi omassa elämässäni olisi kuitenkin kuolematon ja siitä huolimatta kohtuuhintainen tietokone. Se olisi kone, jonka vaihtamisesta tai päivittämisestä ei minun eikä kenenkään muunkaan tarvitsisi päätä vaivata millään tavalla milloinkaan. Sama kone olisi edessäni toimintavalmiina päivästä ja vuodesta toiseen rajattomasti. Myöskään virhetilanteita ei tulisi milloinkaan eteen. En tarkoita avaimet käteen-palvelusopimusta, eihän sellaiseen ole varaa, vaan sitä että sama, ainakin näennäisesti sama, kone palvelee vuodesta toiseen älykkäästi ilman mitään kierrätys- ja muita haasteita.
Tuntuvat itsestäkin aika latteilta nämä omat utopiat, mutta olisihan se huima parannus nykyiseen tuokin.
Uuden Suomen juttu on tässä.
Lue myös blogin muita kirjoituksia, lue vaikka koko blogi!
PS. Näistä tietokoneen käyttöön liittyvistä pakollisista mainoksista tuli mieleen, että joko autoalalla on sellaista käytäntöä, että jotta pysäköinnin jälkeen pääsee autolla taas liikkeelle niin pitää istua hetki paikallaan ja katsoa tai olla katsovinaan mainoksia? Ja minkä hintaisia sellaiset autot mahtavat olla eli kuinka paljon halvempia kuin perinteiset?
Tuota kuolematonta hiirtä tärkeämpi omassa elämässäni olisi kuitenkin kuolematon ja siitä huolimatta kohtuuhintainen tietokone. Se olisi kone, jonka vaihtamisesta tai päivittämisestä ei minun eikä kenenkään muunkaan tarvitsisi päätä vaivata millään tavalla milloinkaan. Sama kone olisi edessäni toimintavalmiina päivästä ja vuodesta toiseen rajattomasti. Myöskään virhetilanteita ei tulisi milloinkaan eteen. En tarkoita avaimet käteen-palvelusopimusta, eihän sellaiseen ole varaa, vaan sitä että sama, ainakin näennäisesti sama, kone palvelee vuodesta toiseen älykkäästi ilman mitään kierrätys- ja muita haasteita.
Tuntuvat itsestäkin aika latteilta nämä omat utopiat, mutta olisihan se huima parannus nykyiseen tuokin.
Uuden Suomen juttu on tässä.
Lue myös blogin muita kirjoituksia, lue vaikka koko blogi!
PS. Näistä tietokoneen käyttöön liittyvistä pakollisista mainoksista tuli mieleen, että joko autoalalla on sellaista käytäntöä, että jotta pysäköinnin jälkeen pääsee autolla taas liikkeelle niin pitää istua hetki paikallaan ja katsoa tai olla katsovinaan mainoksia? Ja minkä hintaisia sellaiset autot mahtavat olla eli kuinka paljon halvempia kuin perinteiset?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)