Adobe Flash Player on edellytyksenä monessa tilanteessa. Flash Playeriä vaaditaan muun muassa Yle Areenan katsomiseen, tai ”Adobe Flash -laajennusta” vaaditaan, jos haluaa VR:n verkkolipun oston yhteydessä valita istumapaikan nimenomaan vaunukartasta.
No, mikäänhän ei ole lopulta pakko. Ei ole pakko katsella Yle Areenaa, enkä sitä katsokaan juuri lainkaan. Kuitenkin joskus olisi tulossa esimerkiksi jokin ajankohtainen tiedotustilaisuus, ja silloin harmittaa, kun pitää ladata Adobe Flash Player sitä varten.
Ei ole myöskään pakko valita junamatkan istumapaikkaa juuri vaunukartasta, eikä ole pakko edes ostaa junalippua verkosta eikä mistään, kun ei ole pakko matkustaakaan junalla. Jos kuitenkin lähtee matkaan junitse sellaisen henkilön kanssa jonka kanssa on hyvissä väleissä, haluaa valita joko vierekkäiset tai vastakkaiset paikat. Kun lipunoston pyrkii tekemään nykyään verkossa, tarvitaan vaunukarttaa jotta tällainen koordinoitu paikanvalinta onnistuisi. Saattaa toki olla jo tai tulla mahdolliseksi, että antamalla paikanvalintatoiminnolle muutaman ehdon että siten ja täten ja sieltä tai sellaisesta vaunusta, niin järjestelmä valitsee paikat., mutta tuo kävisi ehkä monesti aika hankalaksi.
Niin, mikä tässä on ongelma? Ongelma on se, että Flash Player koneellani tuntuisi jumittavan käyttöliittymääni mitä kummallisimmissa tilanteissa. Näin päättelen siitä, että aina kun olen luopunut Flash Playeristä, koneeni tietynlainen aivan järjetön jumittumistaipumus ja hidasteleminen ovat poistuneet ja käyttö on muuttunut sujuvaksi ja normaaliksi. On kiusallista, kun yhtäkkiä aivan tavanomainen liike pimentää ruudun aivan liian pitkäksi ajaksi, ja osoitin jää paikalleen, eikä mitään tapahdu. Muutenkin Flash Playeristä tuntuu aiheutuvan minun tapauksessani hitautta siirtymätilanteissa. Niinpä pidän Flash Playerin pois toiminnasta.
En ala myöskään ”pelailla” selaimien kanssa enkä tehdä muitakaan virityksiä, asennusten purkuja ja uudelleenasennuksia siinä toivossa, että Flash Player ja koneeni muut ohjelmat toimisivat sopusoinnussa sen jälkeen. En siis ala pohtia myöskään sitä, mikä se syyllinen tämän ongelman taustalla lopulta onkaan.
torstai 5. toukokuuta 2016
sunnuntai 1. toukokuuta 2016
Kun luin mitkä olivat korkeimmat toteutuneet talokauppojen hinnat
Suur-Jyväskylän Lehti (30.4.2016) kertoi Jyväskylän, Muuramen ja Laukaan kalleimmat talokaupat puolivuotisjaksolta 1.10.2015 – 31.3.2016. Jyväskylän kallein talokauppa oli ollut arvoltaan 430 000 euroa. Vaikka omakotitalojen myynti-ilmoituksia en Jyväskylän osalta useinkaan seuraa, mielikuvani oli, että kallein talokauppa olisi voinut helposti olla reilusti yli puolen miljoonan kokoinen ja että 400 000 euron omakotitalokauppoja olisi aika paljon. Toki niin kuin nytkin Muuramessa ”liki 700 000 euron kiinteistö”, välillä tehdään joku muista poikkeavan hintainen talokauppa. Mainitulla ajanjaksolla Muuramessa seuraavaksi kalleimmat kaupat olivat arvoltaan reilu 300 000 euroa, kuten Suur-Jyväskylän Lehti kertoo.
Millaisia mahtavat olla pyynnöt toteutuneisiin hintoihin verrattuna? Pyyntöjä noin yleisesti voi katsoa kaupallisilta asuntosivustoilta kuten Etuovi.comista. Mainittujen paikkakuntien omakotitalojen myynti-ilmoitusten (oma tontti -tapaukset) osalta tilanne on se, että Jyväskylässä Etuovessa nyt myytävistä lähes kymmenesosa on hintapyynnöltään yli tuon 430 000 euron, joka oli raportoidun puolivuotiskauden korkein toteutunut hinta. Ja kun Muuramen huippuhintaisen jälkeen seuraavat kaupat olivat toteutuneet reiluun 300 000 euroon, niin nyt Etuovessa yli 300 000 euron pyyntöjä on yli kolmasosassa Muuramessa myynnissä olevista.
Sitten kiinnostaa tietysti, mitä asuntojen.hintatiedot.fi näyttää viime kuukausien toteutuneista omakotikaupoista. Sieltä näkyy selvästi, että muutaman kalliimman omakotikaupan jälkeen tulee suurempi joukko myyntejä, joiden arvo esimerkiksi Jyväskylän osalta sijoittuu välille 200 000 – 300 000 euroa, kun esimerkiksi Etuovessa yli 300 000 euron pyyntöjä on noin neljäsosa pyynnöistä. Katsoin vielä muutaman muunkin paikkakunnan omakotikauppojen hintatietoja asuntojen.hintatiedot.fi-sivustolta ja toisaalta pyyntöjä Etuovi.comista, yleiskuvan saamiseksi.
No, viranomaisten viralliset toteutuneiden talokauppojen tiedot, asuntoilmoitussivustot ja asuntojen.hintatiedot.fi ovat keskenään hyvin erityyppisiä aineistoltaan, ja virallisista tiedoista minulla ei ole muuta käsitystä kuin lehden uutisoima puolivuotistieto kalleimmasta tai kalleimmista toteutuneista kaupoista. Asuntojen.hintatiedot.fi puolestaan sisältää tietoja vain muutamalta välittäjältä, kun taas asuntoilmoitussivustoilla on ilmoituksia sekä yksityisiltä että suurelta joukolta välittäjiä.
Kiinnostavaahan olisi se, kuinka paljon toteutuneet ja pyydetyt hinnat käytännössä poikkeavat toisistaan, mutta siitähän ei tämän perusteella voi olla lähellekään tarkkaa käsitystä, voi vain kuvitella. Monella se tieto kuitenkin on, ja aina jokaisella kaupan tehneellä tieto juuri omasta tapauksestaan. Toki myös pyyntöjä voi olla samasta talosta ajan myötä erisuuruisia, mikä näkyy osittain myös asuntomyyntisivustoilla.
Kaikesta huolimatta ensimmäinen arvailuni on, että olisivatkohan toteutuneet hinnat ”keskimäärin” tai suurelta osin vähintään 20 prosenttia alle ensimmäisten pyyntöjen. Toinen arvaukseni on, että myynnissä olevista erityisesti kalleimmista omakotitaloista suuri osa on myynnissä jopa vuosia tai toistuvasti, ennen kuin kauppa syntyy tai jää lopulta syntymättä, ja sitten ovat kohteet jotka saadaan selvästikin paremmin kaupaksi ja joiden hinnatkin suurelta osin ovat paljon alle sen mitä asuntosivustojen pyynnöistä voisi päätellä. Jälkimmäiset muodostanevat sen suuren massan toteutuneista kaupoista kulloisenakin ajanjaksona.
Millaisia mahtavat olla pyynnöt toteutuneisiin hintoihin verrattuna? Pyyntöjä noin yleisesti voi katsoa kaupallisilta asuntosivustoilta kuten Etuovi.comista. Mainittujen paikkakuntien omakotitalojen myynti-ilmoitusten (oma tontti -tapaukset) osalta tilanne on se, että Jyväskylässä Etuovessa nyt myytävistä lähes kymmenesosa on hintapyynnöltään yli tuon 430 000 euron, joka oli raportoidun puolivuotiskauden korkein toteutunut hinta. Ja kun Muuramen huippuhintaisen jälkeen seuraavat kaupat olivat toteutuneet reiluun 300 000 euroon, niin nyt Etuovessa yli 300 000 euron pyyntöjä on yli kolmasosassa Muuramessa myynnissä olevista.
Sitten kiinnostaa tietysti, mitä asuntojen.hintatiedot.fi näyttää viime kuukausien toteutuneista omakotikaupoista. Sieltä näkyy selvästi, että muutaman kalliimman omakotikaupan jälkeen tulee suurempi joukko myyntejä, joiden arvo esimerkiksi Jyväskylän osalta sijoittuu välille 200 000 – 300 000 euroa, kun esimerkiksi Etuovessa yli 300 000 euron pyyntöjä on noin neljäsosa pyynnöistä. Katsoin vielä muutaman muunkin paikkakunnan omakotikauppojen hintatietoja asuntojen.hintatiedot.fi-sivustolta ja toisaalta pyyntöjä Etuovi.comista, yleiskuvan saamiseksi.
No, viranomaisten viralliset toteutuneiden talokauppojen tiedot, asuntoilmoitussivustot ja asuntojen.hintatiedot.fi ovat keskenään hyvin erityyppisiä aineistoltaan, ja virallisista tiedoista minulla ei ole muuta käsitystä kuin lehden uutisoima puolivuotistieto kalleimmasta tai kalleimmista toteutuneista kaupoista. Asuntojen.hintatiedot.fi puolestaan sisältää tietoja vain muutamalta välittäjältä, kun taas asuntoilmoitussivustoilla on ilmoituksia sekä yksityisiltä että suurelta joukolta välittäjiä.
Kiinnostavaahan olisi se, kuinka paljon toteutuneet ja pyydetyt hinnat käytännössä poikkeavat toisistaan, mutta siitähän ei tämän perusteella voi olla lähellekään tarkkaa käsitystä, voi vain kuvitella. Monella se tieto kuitenkin on, ja aina jokaisella kaupan tehneellä tieto juuri omasta tapauksestaan. Toki myös pyyntöjä voi olla samasta talosta ajan myötä erisuuruisia, mikä näkyy osittain myös asuntomyyntisivustoilla.
Kaikesta huolimatta ensimmäinen arvailuni on, että olisivatkohan toteutuneet hinnat ”keskimäärin” tai suurelta osin vähintään 20 prosenttia alle ensimmäisten pyyntöjen. Toinen arvaukseni on, että myynnissä olevista erityisesti kalleimmista omakotitaloista suuri osa on myynnissä jopa vuosia tai toistuvasti, ennen kuin kauppa syntyy tai jää lopulta syntymättä, ja sitten ovat kohteet jotka saadaan selvästikin paremmin kaupaksi ja joiden hinnatkin suurelta osin ovat paljon alle sen mitä asuntosivustojen pyynnöistä voisi päätellä. Jälkimmäiset muodostanevat sen suuren massan toteutuneista kaupoista kulloisenakin ajanjaksona.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)