Forssa, Forssan Lehti, kiinnostaa

Silloin tällöin, kun käyn lähellä Forssaa eli eräässä Forssan naapurikunnassa, luen Forssan Lehteä runsain määrin ja tarkkaan. Forssan asiat kiinnostavat suuresti, vaikka eivät niin paljon kuin kyseisen naapurikunnan. Viime lukukerrasta jäivät mieleeni muun muassa jutut, jotka koskevat Forssan taloutta ja Forssan seudun kuntaliitoskeskustelua.

Forssan taloudesta oli kiinnostava sellainen juttu, jossa jo otsikossa todetaan että juustohöylä ei riitä. Sanoma taisi siis olla, että kaupungin taloutta pitää korjata oikein kunnolla. Eihän asiassa sinänsä mitään poikkeuksellista ole näinä aikoina, tuttua puhetta joka puolella. Äkkiä tulee mieleen esimerkiksi eräs keskisuomalainen kaupunki, jota seuraan suurella mielenkiinnolla, mutta tosiaan onhan niitä paljon muitakin.

Kun luin tuota juttua Forssan talouden tasapainottamisesta, sain jotenkin huomaamattani ja ehkä aivan aiheetta vaikutelman, että tässä talouspulmassa on Forssan luottamushenkilöillä ja virkamiehillä työtä kerrakseen kuten aina näissä nykyisissä kuntatalouden pulmissa. Niinpä yllätyinkin, kun jutun (muistaakseni) lopussa lyhyesti ja ytimekkäästi todettiin että kiireellisin tehtävä on nostaa Forssan visuaalinen ilme. Samalla tuli jälleen mieleen eräs toinen kaupunki eräässä toisessa maakunnassa, jota seuraan suurella mielenkiinnolla.

Toinen kiinnostava aihe Forssan Lehdessä oli kuntaliitoskeskustelu. Forssa ja selvityksen kohteina olleet Forssan seutukunnan kunnat olivat antaneet päätöksensä siitä, haluaako kunta lähteä jatkoselvityksiin varsinaisesta kuntaliitoksesta. Muistaakseni se meni niin, että Forssa haluaisi mutta seutukunnan muut kunnat eivät. Joku sitten Forssan Lehdessä, olisikohan ollut jopa itse Forssan Lehti, pahoittelikin, että nyt ei vieläkään päästä purkamaan seudullista byrokratiaa ja päällekkäisyyttä kun kuntaliitos ei etene.

Minä päinvastoin olen sitä mieltä, että onneksi nyt ei jouduta Forssan seutukunnalla esimerkiksi viiden vuoden jähmettämissopimuksiin jotka estävät kuntabyrokratian keventämisen, päällekkäisyyksien karsimisen ja kustannusten vähentämisen vaikka niin haluttaisiinkin. Ja toiseksi, luovatko pienet kunnat olemassaolollaan päällekkäistä hallintoa seudulle? Luulen, että eivät käytännössä lainkaan.

Tulee mieleen vähän sellainen filosofinen kysymys, että mistä johtuu tämä jako että Forssa haluaa mutta seutukunnan muut kunnat aika selvästi eivät halua. Onko siinä taustalla jokin syvällinen ideologia vai mikä siinä on selityksenä?

Lopuksi viimeaikainen mottoni: Suomen kuntarakenne ei ole kovinkaan kiinnostava asia. Sen sijaan erittäin kiinnostava ja tärkeä asia on kunnan rakenne.

Lue myös blogin muita kirjoituksia, lue vaikka koko blogi!

Mitähän kokoomus seuraavaksi?

Viimeksi lukemastani puoluekannatusten gallupuutisesta sain käsityksen, että kokoomuksen niin sanottu kannatus olisi pudonnut Sdp:n kannatuksen tasolla, joten kokoomus on tehnyt näyttävän tuloksen alastulossa. Sopii, muuten, hyvin tähän melkein talviseen vuodenaikaan. Mutta mitä kokoomus aikoo tehdä kannatuksensa kanssa, sillä kohtahan sen on otettava vastaan ihan virallinenkin kannatustulos ja elettävä sitten sen kanssa.

Kun kyseessä on kokoomus, puolue tuskin aikoo jäädä toimettomaksi kannatuksensa lisäämispyrkimysten suhteen, sillä juuri kannatus on ymmärtääkseni kokoomukselle aivan erityisen tärkeä asia. Jotakin näkyvää ja mahdollisesti yllättävää puolue varmaankin tekee ja pian. Tai jos ei tee, niin onpa kumma. Toisaalta kokoomuksen räväköitä toimia jarruttaa päähallituspuolueen asema, toisaalta juuri siinä piilee asian yllättävyyspotentiaali. Joka tapauksessa luulen, että kokoomus ylittää reippaasti uutiskynnyksen vielä hyvissä ajoin ennen eduskuntavalleja 2015. Mitenkähän se sen mahtaa tehdä?

Lue myös blogin muita kirjoituksia, lue vaikka koko blogi!

Olisikohan pitkä lasku alkanut?

Amatöörinä seuraan kiinnostuneena, jokohan olisi alkanut kunnon lasku osakemarkkinoilla eri puolilla maailmaa. Sinänsä en seuraa niinkään osakeindeksejä vaan rahastoja, ja seuraamani rahastot, erityisesti jotkut niistä, ovat nousseet omalla arviointiasteikollani niin paljon, että en missään tapauksessa edes kuvittelisi koskevani niihin, ainoastaan seuraan. Mutta juuri viime päivinä on mielestäni tapahtunut selvää laskua. Jospa lasku jatkuisi niin, että oltaisiin jossakin vaiheessa jopa kymmeniä prosentteja alempana kuin nyt, mutta mistäpä sen tietää vaikka kävisikin jotenkin toisin.

Lue myös blogin muita kirjoituksia, lue vaikka koko blogi!

Maaseutu onnellisempi vai varttuneempi väestö vai mikä – todellinen ”linkki” jäi kiinnostamaan

Tiedotusvälineet (jotka mainostavat pitäneensä sivistyksestämme huolta olemassaolonsa ajan ja mielestään myös siksi ansaitsevat vieläkin parempaa verokohtelua) ovat kertoneet viime päivinä jotakin sellaista, että maaseudulla asuvat kokevat itsensä onnellisemmiksi kuin kaupungissa asuvat. Näistä jutuista en ole päässyt selville, onko tuloksessa huomioitu ikäryhmien vaikutus. Olen joskus lukenut nimittäin, että eläkeikäiset olisivat onnellisempia kuin muut.

Jos sanotaan, että maaseudulla asuvat ovat onnellisempia kuin kaupungissa asuvat, mikä ei tosin ole mielestäni vielä kovin paljon sanottu, niin täytyy sen kuitenkin jotakin tarkoittaa. Sen täytyy tarkoittaa sellaista, mikä ainakin jollakin hämärällä tavalla liittyy maaseutuun ja kaupunkiin.

Siis suoraan sanoen, minua kiinnostaa hiukan, ovatko tällä hetkellä maaseudulla asuvat onnellisempia lähinnä sen takia kun ovat yleisesti eri-ikäisiä ja ehkä jonkin muunkin olennaisen seikan suhteen erilaisia kuin kaupungissa asuvat, vai siitä huolimatta. Yritin löytää tutkimuksen sivuilta selvyyttä asiaan, mutta ei se minulle selvinnyt. Oletan kuitenkin vahvasti ja hyväntahtoisesti, että kyllä ne ovat ottaneet huomioon erinäisiä seikkoja, mutta tämä on kuitenkin edelleen vain oletukseni. Toivottavasti ovat ottaneet huomioon. Vai onko tyydytty tässä vaiheessa vain toteamaan aineistossa esiintyvä ero, että maaseudulla asuvien joukossa on enemmän onnellisuutta ja sillä selvä. Ei siinä mitään, käyhän sekin. Itse vain usein harhaudun miettimään, mistähän jokin kiinnostava seikka oikein johtuu.

En toki oleta tutkimuksen osoittavan tai väittävän, että jos vaihdettaisiin väestöjä maaseudun ja kaupungin kesken niin tulos olisi edelleen se että maaseudulla onnellisempia kuin kaupungissa. Siis, ei se kai sentään niin puhtaasti ole syy-vaikutussuhteessa yhdyskuntarakenteeseen tuo onnelliseksi itsensä kokeminen, mutta mistä sen tietää vaikka olisikin. Lisäksi, näytti muutenkin siltä, että onnelliseksi kokeminen oli vain yksi pieni osa koko tutkimustulosta mutta ehkä kaikkein ”aikuisviihteellisin” ja siten suurta lukijakuntaa kiinnostavin.

Muuten, ehkä perussuomalaiset olettavat lisäävänsä (valtaan päästessään) maaseudulla asuvien onnellisuutta entisestään poistamalla autoveron, jos on uskominen siihen mitä media on kertonut että perussuomalaiset poistaisivat autoveron. Vaikka itse en niin yltiöyhteisöllinen olekaan ja vaikka pidänkin yhteisöllisyys-sanaa hämäränä muotisanana, niin täällä kaupungin laitamillakin toivoisin että väestö käyttäisi paljon enemmän taajaan kulkevaa linkkiä (paikallinen erinomainen sana jo luullakseni ennen tietokoneita tai verkostoitumisesta puhumista) yksityisauton sijaan. Mutta ei se siltä näytä. Eilenkin oli euron linkkipäivä. Tosin kuulemma jossakin käyttivätkin sitä hyödyksi täysin linkein, mutta vaikutti siltä, että tällä kulmalla eivät niinkään. Lumisateesta huolimatta yksityisautoilu oli vähintään entisenlaisessa suosiossa.

Perusteellinen kevennys: Arvaa mitä puoluetta en tule sittenkään äänestämään eduskuntavaaleissa 2015 vaikka vielä muutama päivä sitten olisin juuri ja juuri niin voinut ajatellakin. Viiden pisteen vihje: Tunnen liikkumisvapautta erityisesti liikkuessani jalkaisin (hölkkäämisen ja kävelemisen sekakäyttö) tai linkillä, koska suosin ulkoistamista ja hyvää taajamaelämää.

Lue myös blogin muita kirjoituksia, lue vaikka koko blogi!