Perussuomalaiset puolueorganisaationa tehköön mitä päätöksiä tahansa, siihen en ota kantaa, enhän ole edes jäsen. Sen sijaan poliittisen päätöksenteon osana Perussuomalaiset kuten jokainen puolue joutuu alistumaan keskustelun kohteeksi. Nimittäin jos näin ei olisi, politiikasta keskusteleminen loppuisi siihen. Tämä oli kai selvä kaikille.
Sitten toivottavasti asiaan. Luultavasti (tämä tosin makuasia) Perussuomalaiset kykenisi olemaan kiinnostavimmillaan noin kymmenen prosentin puolueena, tosin vain sillä edellytyksellä että puolue profiloituu ja suuntautuu tärkeisiin asioihin ja sellaisiin asioihin joista muut eivät todellisuudessa välitä ja taas välttää kilparönsyilyn asioihin jotka tulevat hoidettua muidenkin toimesta.
Se, että kuulemma ainakin paljon "duunarimiehiä" olisi siirtynyt viimeisimmässä gallupissa Perussuomalaisista demareihin, selkeyttää tilannetta. Ensinnäkin nyt minun mielestäni tiedetään, keitä Perussuomalaisissa suurelta osin on ollut, eikä sitä tarvitse erikseen tutkia, oletan että siellä on ollut demareita. No, on siellä varmaan vielä "kokoomuslaisiakin", vai menivätkö ne saman tien? Mutta olennaista on se, että kymmenen prosentin kannatus antaisi Perussuomalaille vinkin, siis toivottavasti, siitä, että nyt voisi vaikka painottua muihin asioihin kuin kilpailemaan SDP:n ja kokoomuksen kanssa palkansaajapuolueen tai ”työväenpuolueen” asemasta. Minulle esimerkiksi työntekijänä, palkansaajana, ei tule kyllä mieleenkään kaivata, että joku puolue tekisi kovin tuttavuutta ja ajaisi minun asemaani palkansaajan roolissa. Palkansaajan asema on ajettu nimittäin sillä, että hän on palkansaaja. Jos asioita ajatellaan kirkkaasti ja suhteellisuudentaju säilyttäen, ongelmat eivät ole palkansaajuudessa vaan muualla.
On huolestuttavaa, että oltiin ja ollaan edelleenkin käsittääkseni leikkaamassa pientä eläkettä saavien asumistukea. Toki sitä tekee hallitus, ja voin arvata, mille puolueelle hallituksessa se parhaiten sopii ideologisesti. Juuri sellaiset asiat kuin pientä eläkettä saavien asumistuen tason vähintäänkin säilyttäminen ja pienten eläkkeiden nostaminen, eikä missään tapauksessa laskeminen, ovat asioita, joihin esimerkiksi Perussuomalaiset puolueena voisi kiinnittää todellisuudessa huomiota. Se, miten sen järjen saa siirrettyä muihin puolueisiin, on tietysti vaikeampi asia.
Jos Perussuomalaiset jäisi tai jättäytyisi sovinnolla kymmenen prosentin puolueeksi, sillä voisi olla tilaisuus painottaa nimenomaan asioita jotka muuten jäävät huolehtimatta, kuten vaikkapa pientä eläkettä saavien asumistuen leikkausten vastustaminen. No, kymmenen prosentin puolue ei paljon pysty sanelemaan, kun ei pysty yksin 20 prosentinkaan puolue (ellei ole yhden asian puolue), mutta välillä olisi tärkeämpää olla niin sanottu hyvien asioiden puolue kuin suuri puolue, siinä on ainakin toivoa että jonakin päivänä ihmiset ymmärtävät tämän ja kymmenen prosentin puolueesta tulisi esimerkiksi 15 prosentin puolue.
Valitettavasti kuitenkin puolueilla on vahingollinen halu samastua hyvinvoivaan äänestäjäkuntaan. Puolueiden edustajat itse ja ulkopuoliset mielellään puhuvat siitä, millä puolueella on hyvätuloiset äänestäjät ja millä puolueella pienituloiset. Tämä on ilmiönä ja poliitikkojen ja niin sanottujen asiantuntijoiden huvina ala-arvoista, ja se suuntaa politiikkaa yksipuolisesti niihin, joiden asiat ovat kunnossa muutenkin.
Lopuksi itsestään selvyys: Mielipidekysely ei kuitenkaan muuta voimasuhteita eduskunnassa, vaan vasta vaalit voivat tehdä sen.
Nyt löytyi yhteinen piirre gallupeilla ja minulla, kumpikaan ei äänestä seuraavissa vaaleissa. Tämä ei kuitenkaan liity pätkääkään ylityökorvauksiin tai sunnuntailisiin (evvk), vaan siihen että on turha leikkiä tekoreipasta äänestäjää, kun tulos on tämä. Nukkuvien puolue tulee olemaan entistä suurempi, ja kenen vika?
VastaaPoista