Ehkä Helsinki saa asioita aikaan

Vaikka Helsingin kaupungin organisaatio on suuri ja päätöksenteossa luulisi olevan monenlaista ristiriitaa, siellä ehkä kuitenkin saadaan aikaan rohkeita päätöksiä esimerkiksi rakentamisessa ja liikenteessä. Yksittäinen hyvä esimerkki jonkinlaisesta rohkeudesta on se, että Helsingistä todellakin pyritään tekemään erityisesti kävely- ja pyöräily-ystävällinen ja joukkoliikennettä suosiva. Niin ymmärsin tuosta hs.fi-jutusta 23.1.

Luulisi, että kokonsa puolesta Helsingin päätöksenteko- ja toimeenpano-organisaatio ei olisi ainakaan nopealiikkeisempi kuin Suomen muiden kuntien vastaavat organisaatiot, ja juuri siksi onkin kummallista, että Helsinki kuitenkin näyttää kykenevän yllä mainittuun. Asiahan on pelkästään hyvä ja osoittaa, että sentään jossakin sekä visioidaan että toteutetaan, tai mahdollistetaan se että joku toteuttaa.

Tällainen vaikutelma on viime aikoina tullut, näin täysin ulkopuolisena tosin.

Nopeat vaivattomat junayhteydet – kannatettavia

Junatunneli Helsinki–Tallinna on mielestäni kiinnostavin liikennehanke, joka on saanut julkisuutta ja jota selvitellään. Yksi hanke, jota selvitellään myös, on nopeampi junayhteys Turun ja Helsingin välillä, ja olisikin ihan hyvä, että turkulaiset sen saisivat. Sen sijaan on jäänyt hiukan epäselväksi, miten aiotaan kehittää Tampereen ja Turun välisiä liikenneyhteyksiä. Sen verran vain olen ollut ymmärtävinäni, että puutteita ja kehittämistarpeita on sekä rataosuudessa Toijala–Turku että esimerkiksi Valtatie 9:ssä.

Yllättäin huomasin, että on selvitelty jo vuosia sitten myös ratayhteyden mahdollisuutta välillä Helsinki–Forssa–Pori. Ainakin se olisi vähintään yhtä kiinnostava kohde kuin junatunneli Helsinki–Tallinna. Lisäksi on ideoitu myös muita erittäin kiinnostavia yhteyksiä, tai siis ainakin erästä isoa.

Tampere lähin, Turku toiseksi, miten olisi Helsinki?

Erilaisten paikkakuntien ja seutujen tulevaisuus on kiinnostava kysymys. Pääkaupunkiseutuhan kasvaa edelleen voimakkaasti ennusteiden mukaan, siis ainakin joidenkin ennusteiden. En nimittäin ole varma, mitkä ennusteet perustuvat menneisyyteen ja mitkä johonkin hiukan kiinnostavampaan näkemykseen asioista. Myös esimerkiksi Tampere ja Turku kasvavat näiden joidenkin ennusteiden mukaan, mutta kuuluuhan väestöään kasvattaviin kuntiin ilmeisesti myös paljon pienehköjä kuntia. Jonkin ennusteen mukaanhan näitä kasvavia olisi kolmasosa kunnista. Kun en muista tarkemmin ennusteiden yksityiskohtia, oletan vain, että kasvajiin kuuluu esimerkiksi joitakin suurimpien kaupunkien naapurikuntia.

Toisaalta kiinnostavimmalta tuntuisi sellainen tulevaisuus, että pienistä kunnista löytyisikin niitä jotka yllättäisivät ja kääntäisivät kehitystä omalta osaltaan vastakkaiseen suuntaan. Tässä suhteessa itselleni läheisin kunta on Urjala.

Urjalahan on Pirkanmaata ja suhteellisen lähellä Tamperetta, mutta ei myöskään kaukana Turusta tai Helsingistä. Tampereen vetovoimaa kannattaa tietysti hyödyntää niin paljon kuin suinkin mahdollista esimerkiksi matkailussa ja sitä kautta muutenkin kiinnostuksen lisäämisessä Urjalaa kohtaan. Tämä on luontevaa jo hyvien liikenneyhteyksienkin johdosta. Lisäksi kuitenkin erittäin kiinnostava suunta olisi pääkaupunkiseutu, koska sehän on ylivoimaisesti suurin kasvaja, ehkä.

Tarkoitan pääkaupunkiseudun huomioon ottamista erityisesti matkailussa, liikenneyhteyksissä ja paikkakunnan tunnetuksi tekemisessä. Sopivalta yhteistyöpaikkakunnalta tuntuisi Humppila. Paikkakunnat voisivat toivottavasti jotenkin hyödyntää esimerkiksi Helsingin matkailuvirtoja ja muita pääkaupunkiseudun yhteyksiä.

Edellä oleva saattaa perustua toiveajatteluni ja asiantuntemattomuuteni sekoitukseen, mutta ajatus on hyvä.