Brexit-kyselyissä lienee kysytty ihmisiltä siihen tyyliin, että kumpaa vaihtoehtoa äänestäisitte jos äänestys olisi nyt. Näin ollen kyselyiden tulosten olisi kai tarkoitus kuvata ensisijaisesti juuri senhetkistä mielipidejakaumaa, sillä muunlainen ensisijainen tarkoitus olisi järjetön. Olisihan omituista kysyä seuraavasti: ”Huolimatta siitä mitä äänestäisitte nyt tai mitä mieltä olette nyt, niin mitä oletatte äänestävänne aikanaan todellisessa äänestyksessä?”
Maallikkona ainakin olettaa itsestään selvästi, että mitä enemmän aikaa kuluu yksittäisestä mielipidekyselystä todelliseen äänestykseen, sitä enemmän mielipidejakauma voisi vaihdella ja heilahdella ajan myötä monesta syystä. Kuitenkin asioista kiinnostuneena, vaikka ei mitenkään niihin vaikuttamaan pystyvänä, mielipidemittauksia katselee sillä silmällä, että olisikohan todellinen äänestystulos tuollainen ja voisiko mittaukseen luottaa siinä mielessä. Tilanteen tekee hankalaksi se, että samaankin aikaan tehdyt eri tutkimusyritysten kyselyt ja jopa saman yrityksen tekemät kyselyt antavat hyvin erilaisia ja lopputuloksen kannalta aivan vastakkaisiakin tuloksia. Tähän kun lisätään vielä se, että äänekkäät kommentoijat sanovat kyselyistä sitä sun tätä ja vähän vielä muutakin, niin harmaaseen massaan kuuluva ihmishiukkanen ei voisi olla enempää epätietoinen.
Vastaisen varalta ja uusia Brexitin kaltaisia exit-äänestyksiä odotellessa ja toivoessa kiinnostavaa olisikin saada käsitys siitä, mikä tutkimusyritys on onnistunut parhaiten ennakoimaan virallisen äänestyksen tuloksen tässä Brexitin tapauksessa. Kun tulee seuraavia vastaavanlaisia äänestyksiä, olisi mukava keskittyä seuraamaan enintään parin hyväksi osoittautuneen tutkimuslaitoksen kyselytuloksia rauhallisin mielin.
Vertailin Financial Timesin sivulla olevaa Brexit-kyselyiden listaa, jossa viimeiset kyselyt on päivätty äänestystä edeltävälle päivälle 22.6. Ennustearvon kannalta laitan suurimman painon ”luonnollisesti” tämän 22. päivän kyselyille. Yksi päivä ei kuitenkaan riitä ollenkaan, jos haluaa saada käsityksen siitä miten hyvin eri tutkimusyritykset ovat mahdollisesti onnistuneet kuvaaman kulloistakin ”todellista” mielipidejakaumaa. Mutta tässä tulee juuri se ongelma, että ei voida tietää ovatko vanhemmat kyselyt onnistuneet kuvaamaan ihmisten todellisen mielipidejakauman sillä hetkellä. Itse ainakin voin vain kuvitella, että tuo ja tuo kysely voisi vastata todellisuutta kun taas tuo ja tuo tuntuu oudolta tai epäjohdonmukaiselta.
Siis ainoa jotenkuten kunnollinen vertailupari muodostuu virallisesta äänestyksestä ja juuri sitä ennen tehdystä kyselystä. Näin oletan. Kuitenkin koko vastaavuusongelmaa mutkistaa tuntuvasti virhemarginaali, joka on suuri verrattuna hyvin tiukkaan kilpailuun esimerkiksi tässä tapauksessa Brexitin ja EU:ssa pysymisen kesken. Siksikin on syytä katsoa, miten johdonmukaisilta eri tutkimusyritysten kyselyt vaikuttavat eli miten luotettavan tuntuisen kuvan ne antavat kehityssuunnasta tai edes summittaisesta mielipidejakaumasta.
Heti vertailun aluksi näytti siltä, että eräs tutkimusyritys osui uskottavimmin ja parhaiten, siis jälkikäteen katsottuna, yhteen ensinnäkin virallisen äänestystuloksen kanssa mutta myös sen kanssa mikä tilanne olisi voinut olla aikaisemmin. Kyseisen tutkimusyrityksen näyttämät mielipidejakaumat eivät ainakaan heitelleet käsittämättömästi suuntaan tai toiseen. Johdonmukaisuutta ei rikkonut edes otoksen koko. Sitä tosin en ruvennut selvittelemään enää, mikä kyselymenetelmä oli ollut milloinkin käytössä. Se ei tuosta listasta suoraan selvinnyt. Kuitenkin tämän tutkimusyrityksen ja muiden kyselytahojen välillä oli minun silmissäni selvä ero. Niinpä on mielenkiintoista seurata tilannetta, jos sama yritys esiintyy myöhemmin muissa vastaavanalisissa kyselyissä. Kyseessä on kansainvälinen tutkimusyritys, joten eiköhän sen nimi esiinny myöhemminkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti