Brexit on antanut medialle runsaasti aihetta ja luultavasti lukijoita.
Tässä yhtenä päivänä huomasin media-alan henkilön kirjoittaman jutun otsikon, jonka mukaan median tehtävä on informoida. ”Tyhmyyttäni” en tullut lukeneeksi varsinaista juttua. Kun siis median tehtävänä on informoida, niin sitä parempi medialle mitä enemmän on informaation vastaanottajia ja mahdollisia valistujia. Jos nuo informoitavat innostuvat entistä enemmän myös maksamaan medialta saamistaan infopaketeista, niin median Brexit-kesästä tulee median ”joulu”. Jos kaiken lisäksi myös mainostajat pitävät hyvänä, että niiden brändit näkyvät median Brexit-informaatiopakettitarjonnan yhteydessä, niin enempää ei voine media toivoa.
Vaikka ehkä media ”vaatimattomuuttaan” toisin väittää, oletettavasti Brexit-teema saa tästä eteenpäin uusia ”Xit”-versioita seuraajikseen. Eikä tämä Brexitkään ole vielä läheskään loppuun hyödynnetty, näköjään. Aihekokonaisuus onkin käytännön kirjoitustyön kannalta miellyttävä ja resurssitehokas. Riittää, kun muistaa vaihtaa tarpeen mukaan pari ensimmäistä kirjainta pääteeman nimestä, loppuhan on aina ”exit” tai jollakin muulla vokaalilla alkava ”xit”.
Brexitin kestosta on jo kahdenlaista näkemystä / toivetta / varoittelua / väitettä yms. jäljelle jäävissä EU-maissa: 1) brexit on lopullinen, ja uutena 2) brexit ei ole ikuinen.
VastaaPoistaHelsingin Sanomien (16.7.) pääkirjoitus "Brexitin asiamiehet vastuuseen ulkosuhteista" on hauskaa luettavaa. Hauskoja ovat myös sentyyppisten ilmaisujen käyttö kuin "sekasorto", "verenpaine" ja "unettomat yöt", vain joitakin mainitakseni. Kiinnittää huomiota myös varmuus, jolla tulevia asiaintiloja ennakoidaan. Siihen kunpa kykenisi yltämään joskus tulevaisuudessa myös meikäläinen.
VastaaPoistaJos olisin toisenlainen tiedotusvälineiden lukija kuin olen, voisin saada maailmasta ihmeellisen kuvan. Ehkä en ole sitten aivan ohjeiden mukainen, opetus mennyt siis huonosti perille siinä suhteessa. Tämä pääkirjoitus monen muun viimeaikaisen kirjoituksen joukossa saa minut näin toteamaan.
Luin myös ko. pääkirjoituksen kommentit, (luin siis hs.fi:tä). Niistä löytyykin usein osuvia toteamuksia kirjoitukseen liittyen.