Aiemmassa blogimerkinnässäni käsittelin lehtien asemaa arvonlisäverokohtelun näkökulmasta. Nyt on luontevaa ottaa esille keskustelu, jota käydään median ja journalismin tulevaisuudesta laajemmin. Osaltaan juuri lehtitilausten arvonlisäveron käyttöönotto vaikuttanee tilaajamääriin ja siten lehtitalojen ansaintamahdollisuuksiin ja toimitustyön tasoon tulevaisuudessa. Kuitenkin kiinnostavampaa on se, miten ihmisten tiedonjakamis- ja kulutustottumusten muutokset vaikuttavat ammattijournalismin kysyntään.
Journalisti.fi:n kiinnostavassa artikkelissa Tulevaisuus tulee - oletko valmis? pohditaan journalismin tulevaisuutta. Asiantuntijoiden ja ammattilaisten näkemysten pohjalta hahmotellaan tilannetta vuonna 2021. Näkemykset tulevaisuudesta voidaan jakaa karkeasti kahteen tyyppiin. Toisen mukaan pienenevän ammattilaisjoukon tehtäväksi muodostuu yhä enemmän yleisöltä saadun materiaalin jalostaminen verkkoon. Toisen, tavallaan vastakkaisen, näkemystyypin mukaan ihmisissä herää lopulta arvostus ja kiinnostus vaativaa ammattijournalismia kohtaan. Myös rahoituksen uskotaan järjestyvän, kun säätiöt ja kulttuurirahastot ovat valmiit tukemaan journalismia.
Artikelin pohjalta tulee hiukan sellainen kuva, että toiset ammattilaisista myöntävät, että kaupallinen media joutuu taloutensa kiristyessä ja mediatottumusten muuttuessa sopeutumaan yleisöpainotteisempaan tiedontuottamiseen verkossa. Tässä nähdään kuitenkin myös mahdollisuuksia, jos mediayleisön aktiivisuutta kyetään hyödyntämään vaikkapa asuinalueiden kehittämisessä.
Näistä kahdesta perusnäkymästä pidän todennäköisenä sitä, että ammattitoimittajien osuus vähenee nopeasti ellei media-ala onnistu tarjoamaan jatkuvasti kiinnostavaa ja teknisesti hyvin helposti vastaanotettavaa sisältöä sopivalla hinnalla. Ilmaisen tarjonnan lisääntyminen verkossa vähentää kiinnostusta maksulliseen sisältöön. Sellaisesta mediatulevaisuudesta en ole kovin innostunut, että säätiöt ja kulttuuria tukevat rahastot tulisivat merkittäviksi journalismin rahoittajiksi. Toimittajien työpaikkoja siten tosin turvattaisiin.
Siihen en kuitenkaan usko, että esimerkiksi Facebook vähentäisi journalismin tarvetta. Hyvin arkisesti ja pinnallisesti ja toki ajankäytöllisesti sosiaalinen media korvaa osan perinteisestä mediakuluttamisesta, mutta tuskin enempää.
Journalisti.fi:n artikkeli on hyvä esimerkki kiinnostavasta journalismista, ja se sopii juuri Journalisti-lehteen. Käytännön kokemuksesta kuitenkin tiedän, että jos artikkeli olisi maksanut, se olisi jäänyt varmaankin lukematta. Jostakin syystä pienellekin mediamaksamiselle on tullut jokin henkilökohtainen kynnys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti