Leikkauslistoista kinastelu on mennyt vastenmieliseksi kisaksi siitä, kuka poliitikoista kulloinkin voittaa keskinäisen mäiskimisen sanalla ”populismi”. Selkeästihän esimerkiksi leikkauslistoista keskustelemisessa on nyt kyse siitä, että joltakin taholta leikkaaminen on ikään kuin välttämättömyys kun taas eräiltä harvalukuisilta tai muuten valituilta leikkaaminen on ”populismia”. Tulee vain mieleen mutta toivottavasti olen väärässä, että tässä on halveksinnan piirteitä joitakin tahoja kohtaan. Taustalla saattaa olla myös se, että vallassa olevat pitävät äänekkäästi kiinni oman ryhmänsä eduista, ja siinä kollegoiden osoitteleminen populismi-määreellä on nyt kova ase, mutta ilmapiirin kannalta se on erittäin myrkyllistä. Se vie samalla ainakin minun silmissäni uskottavuuden juuri niiltä, jotka kollegoitaan ”populismista” moittivat.
Olisi äänestäjiäkin arvostavampaa, jos kiistakysymyksistä väiteltäisiin ikään kuin neutraalisti, asiat asioina, ilman toisten leimaamista esimerkiksi populismi-sanalla. Kuvittelevatko ministerit, kansanedustajat ja puolueiden edustajat todella, että äänestäjät haluavat tietää ketkä ovat kollegoidensa mielestä populisteja ja ketkä eivät ja millaiset näkemykset ovat populismia ja millaiset taas edustavat valtiomiesmäisyyttä. Kertokaa mieluummin äänestäjille asioista ja miten ne ovat ja miten ne pitäisi korjata, miksi juuri niin ja miksi ei jollakin muulla tavalla. Nämä perustelut ovat tärkeitä, sillä silloin äänestäjä voi itse arvioida perustelujen hyvyyden tai huonouden. Sen sijaan populismi-määreen käyttäminen kertoo ainakin minulle epämiellyttävällä tavalla ainoastaan käyttäjästä itsestään.
Lue myös blogin muita kirjoituksia, lue vaikka koko blogi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti