Luottamuksen voi menettää kuulemma vain kerran – ei voi

Luin eilen jälleen sen kuluneen sanonnan, että luottamuksen voi menettää vain kerran. Yritän tietysti ajatella sanontaa pelkistettynä ilmaisuna jostakin syvemmästä oivalluksesta. Siitä huolimatta sanonta pitää paikkansa enintään sen verran, että asia riippuu kuka on milloinkin luottamassa tai ei luottamassa. Toiset oppivat riittävän nopeasti, jopa etukäteen, olemaan luottamatta, jos luottamukseen ei ole aihetta. Luultavasti enemmistö luottaa yhä uudestaan ja uudestaan loputtomasti, vaikka olisi mikä. Tarkoitan erityisesti tilanteita, joissa on kyse vähintään kymmenien miljardien eurojen velkasuhteista ja niiden järjestelemisestä.