Mitä tämä tällainen puhe oikein on, että koska Lipponen on liian oikealla niin äänestetään Niinistöä, tai koska Lipponen on unohtanut duunarin niin duunari äänestää Niinistöä? Mistä näitä tällaisia duunareita sikiää?
En ole toistaiseksi ymmärtänyt myöskään sitä, mitä väärää Paavo Lipponen teki siinä että toimi konsulttina kaasuputkihankkeessa. Siihen liittyen sitten vihjaillaan jotakin sellaista, että kansalaisten silmissä Lipposen valtiomiesmaine meni, mutta vihjailija ei sano mitään täsmällistä ihan oikeasti ja itse. Näiltä kolumnisteilta toivoisi omaperäistä ajattelua enemmän.
Arto Luukkanen kirjoitti Aamulehdessä siitä, miten hänen mukaansa Lipposen toimiminen kaasuputkikonsulttina on herättänyt epäilyksiä kansalaisissa. Mielestäni kirjoitus oli hengeltään kielteinen. Ymmärsin tuon jutun niin, että Luukkasen mukaan ihmisille on herännyt epäilyksiä Lipposta kohtaan kaasuputkitoimeksiannon johdosta. Mutta Luukkasen analyysi jää sitten tähän. Tällainen on mielestäni vain kyseenalaista vihjailua. Tosin ikään kuin tasapainottaakseen juttuaan Luukkanen tuo esille Lipposen ansioita ja esittää Lipposen myös toisenlaisessa valossa. Kuitenkin tuo pääasian käsittelytyyli tekee jutusta kokonaisuutena ikävän.
Epäselvää hämyilyä on myös aivan toisessa asiassa. Nimittäin siinä, että Lipponen ja Niinistö eivät ole antaneet ”yhteistä julkilausumaa” siitä, mikä on heidän osuutensa tulonsiirtojen leikkaamisessa ja leikattuina pitämisessä 90-luvulta lähtien vuosia eteenpäin. Kun nimittäin syrjäytymisen ehkäisy on esillä jälleen tässäkin vaalikamppailussa, niin tässä ollaan asian ytimessä. Jos ihmisellä ei ole rahaa, hän syrjäytyy ”mökkiinsä” varmasti. Tämä lienee liian yksinkertainen asia ymmärrettäväksi. Syrjäytymisen estämisestä puhuminen onkin usein epäuskottavaa.
Lipponenhan on perustellut tulonsiirtojen leikkaamista sillä, että se oli pakko siinä taloustilanteessa. Poliittinen linja oli lisäksi se, että valittiin tulonsiirtojen sijaan palveluiden säilyttäminen.
Muistan itsekin edellä kuvatun linjauksen olleen vallalla tuolloin.
Mutta Lipponen kysyy, miksi seuraavat hallitukset eivät tehneet tuloeroille mitään vaikka ajat paranivat. Lipposen sanomisia (Joensuun vaalitilaisuus) blogimerkinnässään referoiva Riitta Myller (Demari.fi) lisää tähän vielä, että olihan tuolloin valtiovarainministerinä Niinistö, yksi nyt ehdokkaana olevista.
Nyt olisikin Lipposen ja Niinistön käytävä julkinen keskustelu siitä, miten kukin on aikanaan syrjäytymistä ehkäissyt. Mutta eivätpä he taida keskustella, sillä menneillä ei ilmeisesti heidän mielestään ole ennustearvoa sen kannalta, miten tulevaisuutta aiotaan hoitaa.
Lisää käsittämättömyyksiä: Toivottomia ovat Lipposen tukijoukkojen päivästä päivään jatkuvat yltiöoptimistiset (todennäköisesti näennäisoptimistiset) vakuuttelut, että kampanja on vasta alkanut ja vasta nyt sd-kenttä alkaa aktivoitua. Tällä heräämisvauhdilla ehditään enintään kuntavaaleihin.
Tilanne on aivan erilainen ehdokas Paavo Väyrysen kohdalla. Hän pystyy nostamaan kannatustaan viimeiseen päivään asti, koska kampanjatyötä on tehty pitkään ja huolellisesti. Väyryseltä löytyy lisäksi joka päivä uusi vaihde tässä kilpa-ajossa.
Äänestän Paavo Väyrystä. Kokemus, koulutus, näkemys ja tahto ovat parhaiten kohdillaan juuri hänellä. Kannattaa harkita tosissaan, kenelle antaa äänensä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti