Mille markkina-alueelle kannattaisi sijoittaa, Pohjois-Amerikkaan, Japaniin, kehittyville markkinoille vai mihin?
En ole lainkaan kiinnostunut yksittäisten yhtiöiden osakkeista, sillä suora osakesijoittaminen olisi minun tapauksessani näpertelyä ja turhaa leikkimistä. Valitettavaa vain on, että kaikki sijoitusaiheinen kirjoittelu käsittelee juuri tätä aluetta. Mikä siinä on, että yksittäisten yhtiöiden osakkeet ovat niin kiinnostavia arvailun kohteita, kun siihenhän tuhrautuu vain aikaa? Minusta paljon kiinnostavampaa olisi löytää ei-yliarvostettuja ”maantieteellisiä” markkina-alueita ja säästää vastaaviin osakerahastoihin.
Aikani etsittyäni löysin tärkeimmät globaalit osakeindeksit ja niiden p/e-luvut. P/e-luvuista puhuminen tietysti tuntuu ”oikeasta” sijoittajasta liian yksioikoiselta, ja ”oikea” sijoittaja haluaakin heti esittää muutaman seikan, joka pitää ottaa huomioon p/e-lukuja tulkitessa. Kyseistä tunnuslukua pidetään jopa harhaanjohtavana, mutta minulle se riittää.
Kun aloin penkoa osakemarkkinoita, lähtökohtani oli, että kiinnostavia markkina-alueita voisivat olla Pohjois-Amerikka, Japani, muu Aasia ja lisäksi kehittyvät markkinat. Ehtona olisi, että alueen osakkeet olisivat edullisia.
Yleiskuvani osakkeiden arvostustasoista oli, että ne ovat melko korkeat nykyään lähes kaikkialla. Niin ne myös näyttävät todella olevan. Tämä on tietysti ”makuasia”, ja moni ajattelee niinkin että ei voi tietää milloin on kallista milloin halpaa. Minulle raja on kuitenkin p/e-luku noin 10. Jos siis vaikkapa Nikkei 225–indeksin p/e-luku olisi tuota tasoa, voisin kiinnostua jostakin Japani-rahastosta. Tosin vain sellaisesta rahastosta, johon voi säästää pikkurahoja vähitellen.
Eihän Nikkei 225 tai mikään muukaan osakeindeksi kerro tarkasti sitä, onko jokin Japani- tai muu vastaava osakerahasto sopiva säästökohde, ellei kyseessä ole juuri indeksirahasto, mutta indeksi antaa suuntaa alueen osakkeiden arvostustasosta. Kun on löytänyt sopivan markkina-alueen, sen jälkeen voi tutustua rahastoihin jotka sijoittavat tälle alueelle.
Tällä hetkellä ei houkuttelevia markkina-alueita ole juuri lainkaan. Ainoa mahdollinen voisi olla Hong Kong (Hang Seng-osakeindeksi). Lisäksi kehittyviltä markkinoilta löytyy edullisia alueita. Erään kehittyvien markkinoiden rahastoraportin mukaan kyseisen sijoitussalkun p/e-luku oli 10:n paikkeilla.
Globaaleja osakeindeksejä katsoessani panin merkille, että myös Aasian indeksien p/e-luvut ovat jo nousseet kohtalaisen korkealle, sellaisetkin kuin Malesia, Thaimaa tai Etelä-Korea. Edellä mainitun Nikkei 225-indeksin PE oli jopa 24, aivan hirveä siis. Mielestäni Japanin tilanne ei anna perusteita tuollaiseen arvostustasoon.
Globaalien indeksien kalleus merkitsee sitä, että joka puolella on lähinnä vain kalliita osakkeita. Jos jokin halvempi maa tai alue kiinnostaa, pitää tietysti selvittää, onko halpuuden taustalla liian suuria riskejä tai heikot tulevaisuudennäkymät.
Musta-valkoinen näkemyshän on se, että halpa osake juuri merkitsee huonoja näkymiä eli että huonot näkymät on jo huomioitu hinnoissa. Rationaalisesta näkökulmasta toki näin olisi, mutta minusta tämä on liian yksinkertaista ajattelua. Hyvin halpaan kannattaa kylläkin suhtautua niin, että jotakin epäilyttävää saattaa olla taustalla, mutta ei lainkaan välttämättä ole. Ja sitten taas korkea hinta ei todellakaan takaa hyvyyttä, ei missään tuotteessa. Niinpä aina pitää selvittää kulloinenkin tilanne erikseen. On sekä hintakuplia että ”aliarvostusta”. Sijoittajatkin menevät usein lauman mukana. Tilannetta voi yrittää hyödyntää, mutta tällä hetkellä on enimmäkseen vain kallista. Aion odotella lamatunnelmia ihan rauhassa, varsinkin kun ei ole mitä sijoittaa.
Todettakoon, että Eurooppa-rahastot (kehittynyt Eurooppa) eivät kiinnosta itseäni enää yhtään, koska Eurooppa ei tunnu tulevaisuuden markkina-alueelta vaan on jämähtänyt lopullisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti