Ostotoimeksianto – liikeidea kiinteistönvälittäjälle

Kun kuopiolaisena haeskelin asuntoa Jyväskylästä, olisin jossakin vaiheessa kaivannut asunnon ostajalle suunnattua uskottavaa palvelua jonka yksiselitteisenä ja ainoana tavoitteena on asunnon ostajan etu. Niin sanottu rationaalinen asunnon ostajahan (kuten minkä tahansa ostaja) haluaa hankkia mahdollisimman halvalla mahdollisimman hyvää. Paikkakunnan taloyhtiöt tuntevan ”kiinteistönvälittäjän” tehtävänä olisi etsiä asiakkaan toiveiden mukainen asunto. Jos sitten kauppa syntyy, toimeksiantaja eli ostaja maksaa ”välityspalkkion” tälle niin sanotulle kiinteistönvälittäjälle. Yksinkertaisimmillaan välityspalkkio olisi kiinteä ja tasoltaan vaikkapa 1500 euroa lisättynä arvonlisäverolla. Missään tapauksessa välityspalkkio ei voisi olla prosenttiosuus asunnon hinnasta. Tämän ajatuksen omaksuminen tosin on ylivoimaista.

Kun olen asunnon myyjä, vaadin että kiinteistönvälittäjä ajaa myyjän etua, mutta kun olen ostaja vaadin että ostotoimeksiannon hoitaja ajaa ostajan etua.

Tarvitaan yrityksiä, jotka erikoistuvat vain ostotoimeksiantoihin. Kuvitelkaa vaikkapa tilanne, jossa sama välittäjäyritys hoitaa sekä myynti- että ostotoimeksiantoja samasta taloyhtiöstä vuodesta toiseen ja kaupan kohteina olisivat samanlaiset huoneistot. Olisiko tilanne hyvä toimeksiantajien kannalta pitkällä tähtäyksellä? Nykytilanteen osalta edellä esittämäni kysymys on kuvitteellinen, sillä toimeksiannot taitavat tulla lähes täysin myyjiltä.

Puhun tässä koko ajan kerrostalohuoneistoista ja aivan tavallisista asunnon ostajista. Sijoitusasunnoista kiinnostuneillehan on palvelua, mutta en tiedä miten siinä palkkio määräytyy. Toimeksiantajana kai nyt kuitenkin on ostaja, kun palvelua mainostetaan nimenomaan sijoitusasunnon hankinnasta kiinnostuneille.

Te, joilla on kiinteistöalan ammattitaito ja resurssit, pyrkikää hyödyntämään tämä liikeidea välittömästi. Vai eikö jostakin syystä kiinnosta?

Uhkasakko suun terveydenhuollolle Jyväskylässä – aivan käsittämätön toimenpide

Terveydenhuollon uhkasakkojen filosofiaa en ymmärrä. Nyt esimerkiksi Jyväskylän kaupungin suun terveydenhuolto on saanut 500 000 euron uhkasakon liian pitkistä jonoista, kuten muun muassa Hesari uutisoi. Tämä merkitsee sitä, että sakko toteutuu jos suun terveydenhuollon kiireettömän hoidon jonot eivät lyhene kuuden kuukauden raameihin vuoden loppuun mennessä. Tällä hetkellä, tai kun viimeksi asiasta luin ja siitä kuulin, kiireettömän hammashoidon jono on vuoden luokkaa.

Entäs siinä tapauksessa, jos tuo sakko todella tulee maksuun? Onko suun terveydenhuollolla siinä vaiheessa jotenkin niin kuin paremmat resurssit purkaa jonojaan. Ja miten ihmeessä edes uhkaaminen voisi puolittaa jonotusajan? Millä tempulla? Ei ymmärrä. Onkohan Jyväskylän kaupungilla tuossa vaiheessa muka enemmän resursseja lyhentää terveydenhuollon jonojaan, kuin sillä on nyt? Ei tietenkään ole. Sekä Jyväskylän virkamiehet että luottamushenkilöt ovat koko ajan tuoneet julki, miten tiukka Jyväskylän kaupungin taloudellinen tilanne on.

En ymmärrä, mikä on se nerokas taka-ajatus näissä uhkasakoissa. En voi tulla muuhun päätelmään, kuin että johtavana ajatuksena on ennen kaikkea jonkinlainen rankaisumieli, kun ajatuksena pitäisi olla vain ja ainoastaan asian myönteinen ratkaiseminen. Tällainen uhkasakkomentaliteetti on yksinkertaisesti nurinkurinen. Yksittäisten henkilöiden välisessä kanssakäymisessä voi jotenkin ”hyvällä tahdolla” ymmärtää sen, että ”syyllistä” halutaan rankaista tavalla tai toisella. Se on ”inhimillistä”. Mutta viranomaistoimintaan sellainen ei sovi. Eivät vaikeat asiat niin voi tulla hoidetuiksi.

Onhan se nyt kestämätön tilanne, jos sakon seurauksena kaupunki on taloudellisesti entistä kurjemmassa tilanteessa.

Sanomalehden mainosesite: ”lippupaketteja kesäteatteri esitykseen” ja ”3 kk laskutus välein”

Lähiaikoina olen saanut sanomalehden mainosesitteitä, mikä on ihan hyvä sillä aina näistä sanomalehtien mainosesitteistä löytyy jotakin mukavaa. Sitä paitsi lähestynhän minäkin joskus sanomalehtiä, mutta sanomalehti lähestyy minua aivan eri tyylillä kuin minä sanomalehtiä.

Mielessäni on pyörinyt jo jonkin aikaa parodiointi-idea (yhdyssana kuten huomaat) siitä, miten etenkin verkkokeskusteluissa käytetään kirjoitettua kieltä. Tarkoitan sitä, että kirjoitetaan esimerkiksi ”kesäteatteri esitys” tai peräti ”kesä teatteri esitys” tai ”kolmen kuukauden laskutus välein”. Tämä viimeinen taisi olla hiukan hankala esimerkki, sillä jos lukija ei tunne kirjoitussääntöjä lainkaan, hän menee ihan sekaisin. Virhe on nimittäin kohdassa ”laskutus välein”, ja tuo ”kolmen kuukauden” on mukana tässä esimerkissäni vain, jotta lukija tietäisi mistä nyt on kyse. Sanapötkö ”laskutus välein” on siis väärin kirjoitettu, sillä kyseessä on yhdyssana. Pitää kirjoittaa ”laskutusvälein”.

Niin, tänään rupesin lukemaan tarkemmin eräältä sanomalehdeltä tullutta mainosesitettä. Samalta sanomalehdeltä tuli myös vähän aiemmin samanlainen tilausmainos, ja jo tuolloin kiinnitin huomiota mainoksen tyyliin. Silloin tosin hämmästelin lähinnä sitä, miten vaikealukuiseksi oli mainosesite saatu. Jos nimittäin minä mainostan itseäni jollekin taholle kirjallisesti, ei tule mieleenikään kääntää välillä pariin kertaan paperia ylösalaisin tulostimessa tai tekstinkäsittelyohjelmassa yhden ja saman sivun sisällä. En myöskään harrasta viistoja rivejä enkä herttaisen himmeää enkä liian pientä tekstiasua. Lopputulos tällaisesta nimittäin on, että lukija joutuu kääntelemään mainosesitettä moneen kertaan eikä ole sittenkään varma tuliko kaikki tärkeä ja kiinnostava luettua. Lisäksi juuri ne tärkeimmät tiedot eli tilausehdot ja tilaushinnat on esitetty himmeällä ja pienellä fontilla. Tällaisiin ulkoasuseikkoihin kiinnitin huomioni viime kerralla, kun kyseinen sanomalehti lähetti mainosesitteensä. Mutta sitten.

Tänään hämmästyin, kun luin että ”lippupaketteja kesäteatteri esitykseen”. Ok, ”lippupaketteja” meni oikein, mutta ”kesäteatteri esitykseen”, se on väärin, on se. Ilmauksessa ”kesäteatteri esitykseen” ei ollut edes yhdysviivaa ikään kuin lieventävänä seikkana. Useinhan tuollainen moniosainen yhdyssana kirjoitetaan virheellisesti yhdysviivan kera. Yhdysviiva tulisi vain siinä tapauksessa, että yhdyssana olisi vaikkapa ”kesäteatteri-isitys”.

Näitä ”kesäteatteri esitykseen”-tapauksia esiintyi tuossa mainosesitteessä kolme kertaa. Sen lisäksi siinä oli kerran yhdyssanavirhe ”laskutus välein”.

Tietenkin minä kuten moni muukin ymmärrän täysin mainosesitteen sisällön ja viestin kirjoitusvirheistä tai painovirheistä huolimatta, mutta jos nyt median tai mainonnan ammattilainen tokaisee että asia on vähäpätöinen, sitten pitääkin miettiä uudestaan koko oikeinkirjoituksen merkitys. Siis onko merkitystä vai ei, ja jos on, niin millainen merkitys?

Ajattelin sitäkin, että sanomalehden mainosesitteen yhdyssanavirhe on vain temppu, jolla halutaan herättää huomiota. Jos näin on, huomion herättäminen kyllä onnistui. En kuitenkaan usko, että se olisi ollut tarkoitus, sillä suurin osa ei kiinnitä huomiota tuollaisiin virheisiin.

Näistä media- ja mainosammattilaisten paino- ja kirjoitusvirheistä on herkullista jankuttaa, mutta sittenkin huomiotaherättävämpi ”piirre” tässäkin mainosesitteessä oli sen ulkoasun temppuilumaisuus.

S-market edellä ja uudet asukkaat perässä

Haluaisin uskoa, ja niin on myös sanottu, että sinne voi luottavaisin mielin muuttaa asumaan minne S-market-ketju rakentaa. Olisihan ihmeellistä, jos kauppaketju rakentaisi suurehkon myymälän taantuvalle alueelle. Toki liikepaikkakilpailu on niin kovaa, että myös muille kuin aivan parhaille paikoille joutuu rakentamaan ja ehkä riskiäkin ottamaan. Niin ainakin oletan.

Saa nähdä, miten esimerkiksi tämä Säynätsalo kehittyy. Uusi S-market tosin on ollut täällä jo muutaman vuoden. En pitäisi pahana, vaikka alueen kehitys nopeutuisi reippaastikin. Onhan Säynätsalo ollut myös osa Jyväskylää jo kaksikymmentä vuotta, joten kehittymistilaisuuksia olisi pitänyt olla. Säynätsalon tapauksessa yksi todella tärkeä kuntaliitoksen vaikutus on tosin se, että bussiyhteydet Jyväskylän keskustaan ovat erinomaiset. En voisi kuvitella, että vaihtoehtoisesti itsenäisenä pysyneestä Säynätsalosta olisi enempää kuin pari päivittäistä yhteyttä kaupunkiin.

Itsepalvelukassat eli ”pikakassat” – S-ryhmän kokeilu S-marketeissa

Taloussanomat kertoo, että S-ryhmä kokeilee itsepalvelukassoja eli pikakassoja kuten S-ryhmässä niitä kutsutaan. Mikäs siinä, jos tämä itsepalvelukassa, pikakassa, aivan varmasti toimii tökkimättä heti alusta alkaen. Toimiiko? Aikooko S-ryhmä tehdä järjestelmästä heti käyttäjäystävällisen? Eihän ala muodostua kassajonoja pikakassalle, siis jonoja pikakassalle? Jonotusautomaatteja emme tarvitse. Minua eivät häiritse yhtään tavanomaiset kassajonot, mutta pikakassalla en sietäisi minkäänlaista jonotusta.

Pidän toimintojen automatisoinnista ja järkeistämisestä, kunhan pidetään mielessä asiakaslähtöisyys ja käyttäjäystävällisyys. Laitteiston ja järjestelmän pitää palvella ihmistä mutkattomasti. Fiksuin maksusysteemi olisikin sellainen, jossa maksu tililtä tapahtuu itsestään kun asiakas on poistumassa S-marketista tavaroineen.

Koska itsepalvelukassan kokeilun onnistuessa S-ryhmä olettaakseni säästää henkilöstökuluissa huomattavasti, asennettakoon näitä pikakassoja sitten sitäkin enemmän. Pikakassaopas, joka muun muassa valvoo tupakan ja alkoholin myyntiä, opastakoon aina tarvittaessa.

Oletan, että pikakassauudistuksen onnistuessa S-marketeissa hinnat laskevat tuntuvasti. Oletanko oikein?

Jos Perussuomalaisia ei olisi

Bloggaukseni varmaankin johtaa jotkut liian pitkälle meneviin päätelmiin teemasta minä ja perussuomalaiset, mutta vika ei ole minun vaan niiden jotka tekevät vääriä päätelmiä.

Jos Perussuomalaiset olisi jäänyt entisen kokoiseksi tai varsinkin jos puoluetta ei olisi lainkaan, poliittinen keskustelu olisi niin tylsää, ikävää ja ahdasta että tuota ikävyyttä ei edes tiedostaisi koska siihen olisi vain tottunut paremman puutteessa.

Selvimmin kuitenkin on havaittavissa se, miten suuri ”terapeuttinen” merkitys Perussuomalaisten olemassaololla on esimerkiksi keskustelufoorumeiden kommentoijiin. Ensin joku aloittaa asiallisella puheenvuorolla vaikkapa hallituksen politiikasta tai ihan mistä tahansa. Sen jälkeen löytyy aivan varmasti joitakin kommentoijia, jotka vetävät keskusteluun perussuomalaiset vaikka piti keskustella vain hallituksen politiikasta tai toimintatavasta. Jos keskustelun alustaja kirjoittaa esimerkiksi, että hallitus tai ministeri ei toimi kansalaisten näkökulmasta riittävän avoimesti kansainvälisessä kanssakäymisessä, joku varmasti kommentoi että nurkkakuntaiset perussuomalaiset ne vain sulkisivat rajat eivätkä ymmärrä että ministereiden pitää luoda henkilökohtaisia yhteyksiä vaikutusvaltaisiin henkilöihin maailmalla. Esimerkissä keskustelun alustaja ei suinkaan kritisoinut yhteyksien luontia vaan sitä, miten asiasta kerrotaan julkisuuteen. Keskustele siinä sitten. Mutta pystyn kyllä kuvittelemaan, miten kommentoijan itsetunto kasvaa kun voi taas olla olevinaan älykäs ja nokkela vetämällä keskusteluun perussuomalaisiin liittyvät stereotypiat jotka eivät edes liity alkuperäiseen aiheeseen millään tavalla.

Millaista olisi Suomen EU-politiikka tai velkakriisin hoitopolitiikka ilman Perussuomalaisten nykyistä asemaa? ehkä emme tietäisi! Mutta jos siitä jotakin kuitenkin tietäisimme, lyhyesti kuvattuna politiikka toisi todennäköisesti mieleen hyvin harjoitellun kuorolaulun. Hyvin harjoiteltuna kuorolaulu on erinomaista, mutta politiikkana sellainen olisi toiseksi tylsin asia maailmassa. Vielä tylsempää on vain se, kun lukee ”lehdestä” vakiokolumnistin 20:ä samanhenkistä kommentoijaa, jotka kaikki toteavat vuorollaan painokkaasti että XX kirjoittaa jälleen asiaa vaikka vakiokolumnisti XX olisi lausahtanut vain pintapuolisesti jotakin helposti "pureskeltavaa" paneutumatta sen kummemmin asiaan (onneksi joukossa on luovempiakin kommentteja).

Ilman Perussuomalaisten nykyistä asemaa gallupeilla olisi paljon vähemmän lukijoita. Mitähän mielenkiintoista media tekisi, jos Perussuomalaisia ei olisi? Entä politiikan tutkijat? Lista on loputon, joten sitä on turha jatkaa.

Millainen olisi aito oppositiopolitiikka ilman Perussuomalaisia? Tämä kysymys on ilmeisesti yhtä väärin asetettu, kuin että olenko minä, siis todellakin minä, lopettanut tupakanpolton.

Suuret kiinteistönvälittäjät palaamassa Etuoveen

Yllätyin myönteisesti, kun huomasin että suuret kiinteistönvälittäjät Huoneistokeskus, Kiinteistömaailma, Opkk ja Skv ovat palaamassa Etuoveen. Näin aiemmin arvelinkin, kun vertasin Etuovea, Oikotietä ja Jokakotia asuntoilmoituksia selaavan käyttäjän kannalta. Vaikka olen yrittänyt Jokakotia käyttää tässä välillä, ei siitä mihinkään pääse että Etuovi on ylivoimaisesti paras asuntosivusto mielestäni.

Paluu Etuoveen ei merkitse, että jostakin olisi poistuttu ainakaan vielä. Edelleen Jokakoti on suurten kiinteistönvälittäjien käytössä entiseen malliin. Ehkä Oikotie myös.

Aivan kaikki suuret kiinteistönvälittäjät Huoneistokeskus, Kiinteistömaailma, Opkk ja Skv eivät ole Etuovessa vielä kaikissa suurissa kaupungeissa. Katsoin Helsingin ja Jyväskylän vanhoja myytäviä asuntoja (kerrostaloasuntoja), ja yksi vaikkakaan ei sama suuri kiinteistönvälittäjä näytti puuttuvan kummastakin.

Täytyyhän sillä olla vaikutusta myös asuntomarkkinoiden toimivuuteen ja asuntokaupan vilkkauteen, millä asuntosivustolla asuntotarjonta on nähtävissä.