Nyt Taloussanomissa oli erinomainen juttu, jossa kolme asiantuntijaa analysoi esimerkiksi Suomen euroalueesta eroamisen vaikutusta Suomelle. Onhan sormi pystyssä paheksuttu sitä, että euroerosta puhuvat eivät kuulemma analysoi Suomelle koituvia ”dramaattisia” seurauksia.
Taloussanomien artikkelissa kysytään asiantuntijoilta oikeita kysymyksiä ja saadaan selkeitä vastauksia selkein selitysketjuin. En minä ainakaan niin selkeitä vastauksia muista havainneeni euroalueen nykyisen kokoonpanon puolustajien puheissa, ellei sitten analyysin selkeytenä pidetä sellaisia viittauksia kuin ”Suomi lähtisi eurosta lätkimään ja vetäisi verhot Eurooppaan” (verhot?), ”Suomi irtautuisi kaikesta yhteisestä ja kukoistaisi yksinään” (kaikesta yhteisestä?, yksinään?). ”yhteinen maanosa”, ”yhteinen arvopohja ja lukuisat muut asiat” ja ”yhteinen valuutta”. Huomautan, että argumentointiesimerkit eivät ole samasta paikasta lainattuja.
Tuollaisia yhteistä x ja yhteistä y –tyyppisiä argumentteja pitää täsmentää. Eiväthän ne sellaisenaan merkitse vielä mitään, tai jos merkitsevät, merkitys pitää avata ja ehdottomasti kannattaa avata. Tällaista nöyryyttä on kohtuullista edellyttää varsinkin, kun samassa yhteydessä joitakin muita ”tahoja” arvostellaan epä-älyllisyydestä ja analyysin puutteesta. Kun sanoja tuntuu tietävän sen, että esimerkiksi euroero johtaisi veronkorotuksiin ja merkittäviin hyvinvointibudjetin leikkauksiin, viimeistään näin konkreettisen ja vakavan väitteen kohdalla pitää esittää myös ne syyt että miksi näin käy. Mutta vahingossakaan syitä ei sanota. Korostan vielä, että kannattaisi sanoa. Jos olisi kertonut sen vaikutusmekanismin ja jos selitys olisi ollut uskottavan tuntuinen, argumentoija olisi voittanut taas paljon omassa asiassaan. Ei siis kannata jättää tarjolla olevaa tilaisuutta käyttämättä.
Sen verran vielä meikäläinen vakavana esittää (heh), että tuossa ”yhteisessä arvopohjassa” on jotakin pientä jujun värinää, mutta miksei sitten jatketa ja kerrota miten se vaikuttaa. Sehän nimittäin voisi hyvinkin vaikuttaa esimerkiksi niinkin tärkeään asiaan, kuin miten vaikkapa espanjalaiset ja suomalaiset asennoituvat laskujen maksamiseen (näistähän on tutkimuksia). Espanjan tilalle voitte kuvitella Saksan ja saksalaiset tai minkä muun eurooppalaisen tahon tahansa. Mutta vaikka yhteinen arvopohja olisikin konkreettinen etu (siis vaikkapa laskujen maksun suhteen), niin mihin häviää arvopohja ja siten arvopohjan hyvä vaikutus jos esimerkiksi euroalue jotenkin muuttuisi. Helposti tällainen ”yhteinen arvopohja”-toteamus latistuukin samaan sarjaan ”me kuulumme Eurooppaan”-iskulauseen kanssa.
Taloussanomien haastateltavat sen sijaan selostavat ymmärrettävästi, miten Suomen talouden kävisi euroeron jälkeen, tai mistä itse asiassa eräät nykyiset euromaiden ongelmat johtuvat. Vaikutuksia kuvataan kerrankin sillä selkeydellä, että minäkin pystyn seuraamaan ajatuksen kulkua. Lukekaa tosiaan tuo Taloussanomien haastatteluartikkeli. En ala sitä tässä referoida, sillä artikkeli on paljon parempi, kuin mihin minä pystyisin milloinkaan omassa blogissani(Taloussanomien juttu).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti