Seuraavassa esitän hyvin kuvitteellinen kumppanuuskuvion: N haluaa kovasti kumppanikseen O:ta. Mutta O ei suostu. Suostumattomuus ei johdu suinkaan siitä, että N olisi laittanut tiukkoja ehtoja O:lle tulevan kumppanuuden osalta, vaan O vain ei ole kiinnostunut kumppanoitumaan N:n kanssa.
N ja X tuntevat toisensa pitkältä ajalta ja siten myös toistensa erilaiset mielipiteet. He päättävät kokeilla kimpassa elämistä suuristakin mielipide-eroista huolimatta. N:n ja X:n kumppanuudessa esiintyy kuitenkin kinastelua alusta asti, mutta jotenkin eteenpäin halutaan mennä. Ihan hyvä.
Yllättäen ja jo alusta asti sekä N:n että X:n ystävät alkavat syyttää O:ta, kun tämä ei suostunut N:n kanssa ja siksi ollaan nyt tässä tilanteessa että NX-kumppanuuden arki ei aina ihan suju. Mutta vielä yllättävämpää on, että myös N ja X itse syyttävät O:ta samasta asiasta. Siis kumpikin vuoron perään.
Eikös tuo ole kaukaa haettua ja kohtuutonta syyttelyä ja jopa täysin uskomatonta?
Mutta otetaan alku vähän toisella tavalla. O olisi kyllä kiinnostunut N:n kumppanuusehdotuksesta kovastikin muuten, mutta N pistää O:lle sellaisia ehtoja, että tämä ei voi suostua niihin. Eli kumppanuutta ei synny tässäkään tapauksessa erittäin ymmärrettävistä syistä. Mutta kun N sitten menee X:n kanssa ja kun heidän yhteistyönsä ei aina oikein suju, niin käy juuri kuten edellisessä, että N:n ja X:n ystävät ja jälleen jopa N ja X itse syyttelevät O:ta kun tämä ei suostunut kimppaan N:n kanssa N:n tiukoilla ehdoilla.
Entistäkin kauempaa haettua, vai mitä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti