On näkynyt paljon juttuja siitä, että jopa suurten kaupunkien keskustoissa liikkeenharjoittajat huomaavatkin jossakin vaiheessa jäävänsä syrjään asiakasvirroista. Jyväskylä on ilmeisesti tästä yksi esimerkki. Ei tarvitse olla kuin muutama kymmenen metriä parhaalta liikepaikalta, niin kauppa ei jonkin ajan päästä käykään enää riittävän hyvin. Tyhjää tilaa tulee lisää, kun liikkeenharjoittajat yrittävät siirtyä lähemmäksi suurempia asiakasvirtoja tai siirtyvät kokonaan pois keskustasta parempien parkkipaikkojen äärelle tai lopettavat täysin. Osa myymälöistä saattaa siirtyä verkkokauppaan, mikäli mahdollista.
Eräs syy keskustojen kaupankäyntiongelmiin on kauppiaiden mukaan parkkipaikkojen puute, niiden hankaluus ja maksullisuus. Esimerkiksi Tamperetta koskien luin juuri juttua, jossa valitetaan että kaupunki rajoittaa yhä enemmän pysäköintiä ja tekee sen muuten hankalaksi. Varmaan monesta muustakin syystä hyvä liikepaikka saattaa muuttua ajan myötä huonoksi. Kuvittelen, että yksi sellainen on että vierestä lähtee tärkeitä liikkeitä muualle jolloin asiakasvirtaa siirtyy mukana.
Oli syy ilmiölle mikä tahansa, minua ihmetyttää keskustelun toispuolisuus. Vaikuttaa siltä koko ajan, että ainoastaan liikkeenharjoittajat tuovat esille kyseistä ongelmaa aktiivisesti ja yrittävät tulla ongelman kanssa toimeen tavalla tai toisella. Olen ihmetellyt pitemmän aikaa, missä ovat liikekiinteistöjen omistajat. Keskustojen autioitumisenhan luulisi koskettavan ennen kaikkea niitä. Jos kiinteistösijoittaminen on elinkeino tai osa sitä, luulisi asianosaisen kiireesti tekevän asialle jotakin. Olettaisi ainakin, että kiinteistösijoittajat olisivat mukana edes tässä julkisessa keskustelussa. Sanoisivat jotakin. Niiden liiketoiminnastahan siinä on kyse. Onko esimerkiksi kannattavaa pitää liiketilaa tyhjillään aivan keskustassa joistakin strategisista syistä? Tulee mieleen sellainenkin kysymys. Luulisin kuitenkin, että vuokratilojen vajaakäyttö on yksi pahimmista sijoitustuoton syöjistä.
Toki liikekiinteistön omistajalla on siinä haastetta, kun pitäisi esimerkiksi tehdä kalliita muutostöitä tyhjilleen jääneeseen suureen liiketilaan jotta se kelpaisi jälleen jollekin uudelle vuokralaiselle. Helppoa ei siis ole kiinteistösijoittajallakaan. Mutta kun ne usein kuitenkin ovat vakuutusyhtiöitä tai muita suuria toimijoita, lähinnä niillä olisi mahdollisuus vaikuttaa keskustojen rakenteeseen ja asiakasvirtoihin. Liikevuokralaisten puolella vaikutusvaltaa lienee vain suurilla kauppaketjuilla. Niillähän sitä tosin sitten onkin.
Luin vuodelta 2009 olevaa tutkimusta Jyväskylän seudun kiinteistömarkkinoista. Se käsitti liiketilojen lisäksi toimisto- ja tuotanto- ja varastotilat. Tuolloin tyhjien tilojen osuus kaikissa ryhmissä oli melko mitätön. Eniten niitä oli toimistotiloissa mutta liiketiloissa alle viiden prosentin luokkaa selvästi. Vuokralaiset olivat myös yleisesti tyytyväisiä tiloihinsa kaikin puolin. Esimerkiksi sijaintiin oltiin tyytyväisiä yleisesti. Vaikka pysäköintimahdollisuudet todettiinkin monen liiketoiminnan kannalta avaintekijäksi, ei niidenkään osalta valitettu. Se tosin taisi tulla esille, että keskustassa muutama kymmenen metriä kävelykadusta laskee vuokria huomattavasti. Lisäksi siinä kyllä jo ennakoitiin, että tyhjien tilojen määrä tulisi lisääntymään. Ilmeisesti nyt on sitten niin käynyt viimeistäänkin. Ehkä uudempaakin kartoitusta Jyväskylän seudun kiinteistömarkkinoista on, mutta tuon kyseisen satuin löytämään.
Lue myös blogin muita kirjoituksia, lue vaikka koko blogi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti