Hesari muuttuu tulevaisuudessa tabloidimuotoon eli samaan ulkomuotoon kuin esimerkiksi Ilta-Sanomat ja Kauppalehti. Tämä on järjettömän hyvä uudistus. Tarkoitan siis todella hyvä! Muutama pohjoisen lehti on jo siirtynyt tähän muotoon.
Kun viimeksi luin jotakin sanomalehteä kirjastossa, jouduin koko ajan varomaan etten pudota matalalla olevaa valaisinta sivuja käännellessäni. Tämä nykyinen sanomalehtien muotohan on aivan kivikautinen. Sanomalehden lukeminen hiukankaan rajoittuneessa tilassa vastaa keppijumppaa, eikä sellainen ole mikään laadukas lukuelämys. Ei todellakaan ole, sanovat paikalleen jämähtäneet ihmiset mitä tahansa. Eikä tarvitse olla edes ahdas tila, vaan ihan normaalisti kotioloissakin isojen sivujen käänteleminen, asetteleminen ja kurkotteleminen on työlästä puuhaa.
En mitenkään ymmärrä, miten jotkut ovat huolissaan vanhan "kivikautisen" formaatin poistumisesta, kun tabloidiuudistus on ehdottoman loistava juttu. Eikä muutoksessa ole lukuteknisesti edes mitään outoa, sillä kuten todettu esimerkkejä on ollut jo vaikka kuinka kauan. Eivät kai Helsingin Sanomien lukijat sentään halua olla niitä kaikkein jämähtäneimpiä muutoksen vastustajia. Eivätkös he ole suurelta osin sitiliberaaleja.
Helsingin Sanomien toimitus toimii fiksusti, kun se käy perusteellista keskustelua lukijoiden kanssa tästä tulevasta tabloidiin siirtymisestä. Näin hälvenevät sitkeät väärinkäsitykset, ja lukijat tottuvat uudistukseen. Uskon myös, kuten toimitus vakuuttaa, että uudistus on lähtenyt muuttuneista lukutottumuksista ja tarpeista.
Joidenkin lukijoiden kommentit ja huolet tabloidiin siirtymisen johdosta ovat tosin aivan käsittämättömiä. Ollaan huolissaan tulevan sisällön absoluuttisesta määrästä ja sen pysymisestä vähintään entisellään. Miksi pitäisi olla huolissaan absoluuttisista sivumääristä tai tekstimetreistä? Kun toimitus kerran vakuuttaa, että journalistinen taso pikemminkin nousee uudistuksen myötä, sen pitäisi riittää lukijalle. Mitä ihmettä me tekisimme valtavalla määrällä tavaraa? Journalistien tehtävä on saada aikaiseksi oikea määrä oikeaa sisältöä oikeassa muodossa.
Sitten lukijat näyttävät olevan huolissaan myös siitä, kuinka tabloidi-Hesaria voidaan lukea aamukahvipöydässä yhdessä jakamalla lehden osia perheenjäsenten kesken kuten nykyään. Tämäkin perinneseremonia onnistuu toimituksen mukaan entistä kätevämmin, kun lehden yksittäinen osa on nidottu eivätkä sivut leviä sikin sokin sinne tänne. Ja sitten että mahtuuko postiluukusta. No mahtuu.
Pohjoisemmassa Suomessa tabloidiin ovat jo siirtyneet Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat ja Kainuun Sanomat. Hyvä te edelläkävijät, mutta loistavan hyvä myös Helsingin Sanomat kun seuraa perässä. Keskisuomalainen tee samoin!
Nyt olen oppinut myös kaksi erityistermiä, niska ja broadsheet-lehti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti