Suomen vakuussopimuksen kreikkalaisten pankkien kanssa täytyy olla loistava! Kun Suomi suostuu pitämään sopimuksen tarkan sisällön salassa jopa suurelta valiokunnalta, ovat neuvottelijamme luonnollisestikin hyödyntäneet tätä suostumustaan ja vaatineet kovat sopimusehdot kreikkalaisilta. Miten muulla tavalla asianlaita voisi ollakaan, joten meidän lienee syytä olla iloisia ja luottavaisia.
Selitykset tarkan sisällön salaamiselle ovat mielenkiintoisia. Ensinnäkin selitetään, että Suomen julkisuuslaki velvoittaa salaamaan valtion ja yritysten välisiä sopimuksia silloin, kun ne käsittelevät yrityksen liikesalaisuuksia. Onnittelen kreikkalaisia pankkeja suomalaisesta lainsäädännöstä. Toiseksi huolimatta näistä sopimuksen liikesalaisuuksista (siis äärimmäisen kiinnostavista asioista, oletan) sopimus ei kuulemma edes kiinnostaisi kansanedustajia, koska se on niin monimutkainen.
Vakuussopimus on siis kreikkalaisten pankkien kannalta niin arka että sitä ei voi täysin julkistaa edes sopijakumppanin Suomen kansanedustajille, vaikka sopimus ei voisi muka vähempää kiinnostaa edes näitä. Hyvin menee, tai sitten menee ihan oikeasti hyvin. Ehkä neuvottelijamme ovat olleet sittenkin äärimmäisen taitavia.
Ainakin meidän pitää voida olettaa ja odottaa, että Suomen neuvottelijat ovat tehneet erinomaisen vakuussopimuksen. Jos tässä odotuksessa petytään, petytään raskaasti. Sitä riskiä neuvottelijamme eivät ole voineet ottaa, eiväthän.
Vaikka toisaalta tunnen melkein velvollisuudekseni luottaa Suomen EU- ja eurosuhteiden hyvään hoitoon, yhä enemmän olen alkanut epäillä. Ajetaanko todella suomalaisten etua laajasti ja tasapuolisesti vai ajetaanko yksipuolisesti vain joidenkin etua? Tämä on yksi esimerkki kysymyksistä, joita on herännyt. Olen epäileväinen asian suhteen, valitettavasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti