Tiistaina soitti yritteliäs puhelinmyyjä juuri, kun olin kiireellä lähdössä bussille. Toki tuosta yhteensattumasta ei voi syyttää tätä puhelinmyyjää. Mutta se harmitti.
Puhelinmyyjä kauppasi nykyistä liittymääni monipuolisempaa laajakaistaliittymää mutta omalta kannaltaan huonolla lopputuloksella. Syy lopputulokseen oli pelkästään minun, sillä puhelinmyyjä kyllä teki kaikkensa ja varmaankin ammattitaidolla. Mutta en tarvitse lisää nimellistä nopeutta enkä ainakaan ole valmis maksamaan siitä. En myöskään tarvitse enempää ajanvietettä nettiini. En myöskään tarvitse liikkuvia verkonkäyttömahdollisuuksia, paitsi että minulla on jo enkä sitä käytä, tulipahan siinä sivutuotteena sellainen kerran. Ennen kaikkea en näe mitään syytä maksaa liittymästä enempää, kuin on välttämätöntä. Mutta joka tapauksessa myyjä teki jälleen ahkerasti työtä, ja hatunnosto siitä. Kaikkensa hän yritti. Nyt jälkeenpäin oikein tuli mieleen, että myyjä joko valmennettuna tai luonnostaan osasi aina torjua vastaväitteeni. Esimerkki siitä, ei sanatarkka, on vaikka sellainen, että kun sanoin että en tarvitse mitään erikoista niin myyjä siihen että no ei se mitään erikoista ole vaan… Tai kun sanoin, että en nyt halua maksaa lisää nykyiseen verrattuna kun on ollut näitä muitakin laiteostoksia juuri, niin myyjä siihen että no niinhän hänelle itselleenkin jokin tuntui ensin kalliilta mutta sitten… Kun en mitään halunnut, myyjä rupesi kauppaamaan laitepuolta, mutta ei sekään innostanut meikäläistä tällä kertaa. Ja sama sinnikäs tilanteeseen tarttuva myyntityyli jatkui senkin osalta. Kun yritin selittää, miksi en ole nyt kiinnostunut, myyjä vastasi siihen jotakin ´mutta´-alkuista, jolla yritti kumota selitykseni.
Kun myyjä puhelun alussa esitteli nykyiseen liittymääni verrattuna laajemman paketin ja kun minä kuuntelin puhetta kohteliaasti, hän puheensa lopuksi reippaana esitti, että miltäs tuntuu laitettaisiinkos tällainen. Minä siinä vaiheessa ajattelin, että toivottavasti tuo myyjän esittelemä uusi hieno liittymäpaketti ei tule ikään kuin ilmaiseksi nykyisellä hinnalla. Olisi nimittäin jälleen kiusallista joutua tilanteeseen, jossa pitää torjua ilmaiset herkut. Nuo myyjät osaavat kyllä siinä vaiheessa heittäytyä todella hämmästeleviksi, että ai siis että ei kiinnosta ilmainen parannus nykyiseen. Siis eihän toki minun asiakkaana tarvitsisi noista myyjien hämmästelyistä välittää, sillä onhan meikäläisellä pätevät syyni kieltäytyä eikä silläkään ole merkitystä ovatko ne syyt pätevät vai eivät. Minähän siinä päätän ja vastaan sitten seurauksista. No tässä kyseisessä tapauksessa onneksi tuo lisäherkku myös maksoi sen verran, että oli helppo syy kieltäytyä tarjouksesta. Myyjä muuten ei tokikaan tuota hinnanlisää oma-aloitteisesti maininnut vauhdikkaassa keskeytymättömässä myyntipuheessaan. Tuli vain mieleen, että kuinkahan moni taas tuossakin kohdassa repsahtaa.
Kun puhelu alkoi kestää enkä itse ollut periaatteessakaan millään tavalla kiinnostunut asiasta, alkoi pikku hiljaa lievästi tuskastuttaa, mutta aivan tarkoituksella säilytin malttini ja jopa tarkkailin siinä samalla sanomisiani siltä kannalta että toivottavasti äänestäni ei kuulu läpi närkästyminen. Minusta on kuitenkin tarpeen käyttäytyä empaattisesti ihmistä kohtaan, joka tekee työtään ja vieläpä työtä jossa saa myös nuivaa puhelinkohtelua. Eli ei empatia ole ihan tyhmyydenkään merkki, vaan sitä vain pitää yrittää harrastaa jos suinkin mahdollista. Tämän ajatuksen vien loppuun saakka sillä tavalla, että epäonnisen myyntipuhelun päätteeksi oikein terästäydyn vastaamaan ystävällisesti myyjän hyvien jatkojen toivotukseen. Ystävällinen piste iin päälle kaikesta huolimatta tai juuri sen takia.
Se näiden puhelujen johdosta kyllä tulee mieleen, että valitettavasti moni tulee ympäripuhutuksi ja ostaa sitten kaikenlaista kallista ja tarpeetonta. Sellainen asiaintila ei ole oikein eikä reilu. Ihmisten onkin syytä olla todella päättäväisiä. Jos ei muu millään auta, niin katkaisee sitten vaikka puhelun että edes siten välttyisi harmillisilta sitoumuksilta. Pääasia on, ettei kukaan tule ostaneeksi vain sen takia että myyjä osasi ja jaksoi puhua ympäri. Mutta tämä varoitus näin blogissa esitettynä ei paljon auta niitä, joilla on riski myöntyä tarpeettomiin ostoksiin mukavalta kuulostavien myyntipuheiden edessä. Itsellänikin muuten kävi mielessä, että voisin milloin tahansa katkaista puhelun jos siltä tuntuu, ja asia olisi sillä selvä, mutta en viitsinyt sortua siihen enkä ole milloinkaan tehnyt niin.
Ihmettelen, että itselleni ei ole tullut esimerkiksi lehtimyyntejä juuri silloinkaan kun telemarkkinointikieltoni ei ollut voimassa. Enimmäkseen ne olivat näitä liittymämyyntejä. Niinpä suuresti kummastelen ajoittain laajana vellovaa valitusta puhelinmyyjien jatkuvasta soittelusta. Nythän minulla onkin puhelinmyyntikielto päällä, joten ei sieltä pitäisikään tulla soittoja muilta kuin niiltä joille olen asiakkaana. Eikä niitä tulekaan. Tosin sitten juuri internetliittymän myyjät soittelevat ja yrittävät toistuvasti kaupata nykyisen liittymäni tilalle monipuolisempaa ja siinä mukana erinäisiä lisukkeita. Mutta mitään vaivaa tästä ei itselleni ole, paitsi että ovathan nuo jotkin pitkäksi venähtäneet puhelut tavallaan kärsivällisyyttä koettelevia, varsinkin kun juuri meni se aikomani bussi.
Kun sitten myyjä vielä toteutumattomien kauppojen jälkeen sanoo, että voisiko palata asiaan vaikka ensi viikolla, vastasin että en kyllä ole vähään aikaan kiinnostunut kyseisestä tuotteesta. Kyllä se myyjä sen sitten noteeraa ja lopuksi tosiaan toivotellaan hyvät jatkot.
Tuli tosin mieleen viime puhelun jälkeen, että pitäisiköhän kieltää omaltakin operaattorilta puhelinmyynti, mutta joskus on käynyt kuitenkin niin että puhelinmyyjä on todella myynyt sellaista mitä sillä hetkellä pidän hyvänä ja edullisena omalta kannaltani. Ongelma vain tuppaa olemaan, että minulla palaa aina himmeä varoitusvalo sen suhteen, onko tämä nyt niin hyvää ja edullista miltä se puhelimessa kuulostaa. Siinä voi helposti jokin asia jäädä huomioimatta joko omasta syystä tai myyjän puutteellisten tai muuten taitavien kuvausten perusteella. Näin on käynyt muuten jopa myymälässä, jolloin ei voinut muuta kuin ihmetellä myyjän supliikkia joka läpäisi oman valppauteni. Olin siis todella valppaana koko ajan, mutta niin siinä kävi että tulin ostaneeksi osin vääränlaisen tuotteen. Tosin jälkeenpäin tuokin erehdys tuli muulla tavoin korjattua ja nykyinen kyseinen liittymäni on minulle ihan ok eikä myöskään määräaikaisuus enää sido. Niin että näitä liittymiähän, puhelinliittymiä tai internetliittymiä, minulle nykyään silloin tällöin kaupataan, siis entisiin laajennuksia, nyt näköjään myös osoitteellisina mainoksina. Eipä tuokaan haittaa. Voihan ne lukea ja tuhahtaa hyväntahtoisesti noille herkuille ja tuntea itsensä hetken järkeväksi kun ei taas tuotakaan hienoutta tarvitse. Harmi vain, että roskiin menee.
Lue myös blogin muita kirjoituksia, lue vaikka koko blogi!
Hyvää itsenäisyyspäivää! Itsenäisyyttä pitäisi lisätä eikä vähentää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti