tiistai 31. joulukuuta 2013

Painonpudotus edennyt, laihduttaminen tarpeeton uuden vuoden lupaus

Kun punnitsin itseni kesällä, yllätyin miten paljon painoin. Se oli epämiellyttävä herätys painonpudotukseen, ja sen jälkeen olen pudottanut painoa noin 12 prosenttia. Ei siis tarvitse tehdä uuden vuoden lupausta, että aloittaisi laihduttamisen, vaan voi luottavaisin mielin pysyttää panonsa enintään tässä ja vähän vielä pudottaakin sitä. Sen verran sitä olisi hyvä pudottaa, että herkuttelunkin jälkeen paino pysyisi varmasti alle tietyn rajan, erään tasakymmenen. No ei haittaa, vaikka se itsekseen putoaisi enemmänkin, ihan hyvä sekin olisi, ei ainakaan paha.

No onko elämä muuttunut painonpudotuksen johdosta? Yksi motiivi varmaan laihduttamisen aloittamiseen oli, että on helpompi sopia nykyisiin vaatteisiin ja myös helpompi hankkia uusia jos sellainen joskus tulee mieleen. Toinen hyöty tästä on toivottavasti pitkällä tähtäyksellä se, että pysyy terveempänä. Onko joitakin muita laihduttamiseen ajavia tekijöitä, itse asiassa sitä on yllättävän vaikea analysoida. Jostakin syystä sitä vain tulee jatkettua, ja jos huomaisikin vaihteeksi painon nousseen, se olisi ikävä yllätys. Kun nyt perusteellisemmin mietin, painonpudotuksen alkusysäys oli yksinkertaisesti se että haluaa terveyssyistä painon olevan mieluiten normaalipainon keskivaiheilla tai jopa alapäässä.

Mutta en voi kehua, että seuraisin jotakin erinomaista ruokavaliota, oikeastaan pois minusta kaikki sellainen orjallisuus. Enemmänkin juttu on se, että vältän yleensä suoranaista herkuttelua, lenkkeilen ja teen lihaskuntoharjoitteita.

Myönnän, että juuri äsken tein tahallisen tyhmyyden ja herkuttelin ihan rehellisesti. Tiedänhän nimittäin, että nekin grammat joutuu taas poistamaan tekemällä jotakin niin itsekuria vaativaa kuin jumppaamaan ja juoksemaan vaikka kummassakaan ei ole sinänsä mitään erityisen hauskaa. Kyllä ne ovat vain välineitä johonkin, tosin mitä kauemmin niitä on tehnyt sitä vähemmän vastenmielistä niiden tekeminen on. En valita, nyt tämä on jo helppoa. Ja onhan se hienoa olla ”terveysintoilija”, ja jos mahdollista vieläpä urheilullisen näköinen olemukseltaan. Jälkimmäinen oli noin puoliksi huumoria.

Lue myös blogin muita kirjoituksia, lue vaikka koko blogi!

Mitä ne tuolla ulkona paukuttelee?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti