perjantai 16. marraskuuta 2012

Kirjasto olkoon kirjoja varten

Aiemminkin on ollut mielessäni kysymys, millainen olisi hyvä kirjasto ja lisäksi miten esimerkiksi Jyväskylän kirjastopalvelu pitäisi organisoida. Nyt asia tuli jälleen mieleen, kun luin Katriina Kajanneksen kirjoituksen Uuden Suomen Puheenvuoro-blogipalvelussa, http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/124566-tarvitaanko-kirjastoa.

Seuraavassa esitän siis oman näkemykseni. Millainen pitää kirjaston tilana olla? Kirjaston pitää olla sellainen, että kun sinne menee, edessä on vain hyllymetreittäin kirjoja eikä mitään muuta. Siitä syntyy miellyttävä mutta selkeä runsauden tunnelma. Kirjastoon ei pidä luoda viihtymistiloja, ajanvietetiloja, tietoliikennetiloja eikä mitään muuta kuin vain tiiviitä (ei ahtaita) kirjahyllykkörivistöjä. Kun poistetaan turha, voidaan panna rahaa runsaasti uusimpiin ja parhaimpiin kirjoihin. Tarkoitan tietokirjoja.

Vaikka haluankin kirjaston olevan uusimman kirjallisuuden vanhanaikaisesti "tunnelmallinen" kirjavarasto, kannatan sähköisen lukemisen nopeaa kehittymistä. Välineiden ja käyttöliittymien pitää olla käyttäjäystävällisiä. Ihminen kyllä tottuu nopeasti uusiin lukutapoihin. Kirjastotilat toimisivat siis tästä poikkeavina saarekkeina, joissa olisi vain vanhanaikaisesti kirjoja.

Kirjaston rakennuksena ja tilana ei myöskään pidä sisältää ylimääräistä arkkitehtonista kekseliäisyyttä, eikä sen tarvitse olla symboli jollekin (mille milloinkin), vaan kirjasto olkoon kirjasto.

Mikä olisi sitten oikea työnjako kunnan tai kaupungin pääkirjaston ja sivukirjastojen välillä? Etenkin kun taloustilanne on mikä on, riittäisi että lähi- tai sivukirjaston tilalla olisi palvelupiste jonne voi pyytää (varata) ja kaukolainata kirjoja muualta. Näinhän tekisin nykyäänkin, jos joutuisin lainaamaan esimerkiksi jonkin tietokirjan. Pyytäisin tai kaukolainaisin sen lähikirjastooni, ja se on hyvä asia että niin voi tehdä. Mutta jos joudutaan luopumaan vähitellen lähikirjastoista, eikö tuon asian voisi hoitaa jokin palvelupiste jollakin muulla nimellä kuin kirjasto. Se voisi olla esimerkiksi alueella jo mahdollisesti toimiva kunnan sivupalvelupiste. Mutta ”korvauksena” tästä voitaisiin puolestaan monipuolistaa lähipalvelupisteiden nykyisiä lehtivalikoimia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti