Jyväskylän uudet valtuutetut ja talouden tasapainotus

Yle on hyödyntänyt kuntavaalikoneensa vastauksia käyttäjän iloksi. Jos haluan katsoa Jyväskylän osalta, miten vaikkapa kokoomusehdokkaat kokonaisuutena (siis ne jotka ovat vastanneet) ovat vastanneet kuhunkin vaalikonekysymykseen, valitsen Ylen sivulla kunnaksi Jyväskylän ja puolueeksi kokoomuksen. Tällä tavalla voin nähdä ikään kuin kokoomuslaisen ehdokasjoukon (vastanneiden) vastausprofiilin. Tieto on vieläpä eritelty niin, että samalla näkyy sekä valittujen että valitsematta jääneiden ”vastausprofiilit” (http://yle.fi/uutiset/tata_mielta_uudet_valtuutetut_ovat/6352102
).

Eri puolueiden vertailu usean kysymyksen osalta on työlästä eikä anna sittenkään kovin selkeää kuvaa, mutta Ylen vaalikoneessa on kysymys, joka yksinäänkin kertoo paljon, melkeinpä kaiken. Tähän kysymykseen annetut vastaukset osoittavat ainakin meikäläiselle, että talouden ongelmiin ei uskalla tosissaan ja realismilla tarttua uusikaan valtuusto.

Tuo Ylen kuntavaalikoneen kysymys numero 15 kuuluu seuraavasti:

Mitä seuraavista keinoista kunnassasi tulee ensisijaisesti käyttää kunnan menojen ja tulojen tasapainottamiseksi? Valitse kaksi tärkeintä keinoa.

Kun vastaajana on Jyväskylässä ehdolla oleva henkilö, kysymyksen sana ”kunnassasi” tarkoittaa tietysti Jyväskylää. Ei siis tarkoiteta jotakin yleiskuntaa vaan ehdokkaan omaa kuntaa. Toiseksi menojen ja tulojen tasapainottamisella minä ainakin ymmärrän sitä, että tasapainotetaan tällä hetkellä epätasapainossa olevia menoja ja tuloja. On siis olemassa kunnan talouden epätasapaino, joka pitää korjata. Lisäksi kun puhutaan kunnan menojen ja tulojen epätasapainosta, se kuulostaa minusta pikemminkin pikaista korjausta vaativalta ilmiöltä kuin pitkän ajan visiointihankkeelta. Ja viimeistään kun kyse tässä tapauksessa on Jyväskylän kaupungin tulojen ja menojen epätasapainosta, korjaustoimien aikajänne on käsittääkseni alkava valtuustokausi.

Kysymyksen numero 15 vastausvaihtoehdot ovat seuraavanlaiset (ei sanatarkka lainaus):

- karsittava palveluja
- korotettava tai otettava käyttöön uusia palvelumaksuja
- korotettava veroja
- myytävä omaisuutta
- kehitettävä elinkeinotoimintaa
- lisää velkaa.


Käsitellään ensiksi helpot jutut pois alta. Ääripäitä vastausten suhteen ovat kokoomus ja vasemmistoliitto. Kokoomusehdokkaat karsisivat palveluita ja korottaisivat palvelumaksuja enemmän kuin muiden puolueiden ehdokkaat. Tämä koskee siis koko ajan Jyväskylää, sillä juuri siitä olen kiinnostunut itse. Demarit ja vasemmistoliittolaiset puolestaan korottaisivat kunnallisveroa ”innokkaammin” kuin muiden puolueiden ehdokkaat. Erityisesti vasemmistoliiton porukassa tämä keino on vahvassa ”suosiossa”. Kokoomus nostaisi veroja kitsaammin kuin muiden puolueiden ehdokkaat.

Edellä todettu yleisero puolueiden välillä on oikeastaan itsestään selvää alkusoittoa, mutta seuraavaksi tulee esille käsittämätön seikka, kun ottaa huomioon että Jyväskylällä on tarve saada menot ja tulot tasapainoon nopeasti. Valituiksi tulleet ehdokkaat (vastanneet) kautta puoluekentän (suurimmat ryhmät) ovat nimittäin sitä mieltä, että talouden tasapainoon saattamisessa ylivoimaisesti tärkein annetuista keinovaihtoehdoista on elinkeinotoiminnan kehittäminen.

Miettikääpä, onko elinkeinotoiminnan kehittäminen realistinen tasapainotuskeino, kun on kiireinen tilanne. Elinkeino- ja yritystoiminnan kehittäminenhän on pitkän ajan kehittämistyötä, jolla rakennetaan yrityksille sellaisia edellytyksiä että ne kiinnostuvat laajentamaan toimintaansa Jyväskylässä. Eikö järjestys ole se, että ensiksi Jyväskylän kiireiset taloushaasteet (käytän tätä tylsää sanaa) pitää korjata minkä jälkeen nykyiset ja uudet yritykset kiinnostuvat laajentamaan Jyväskylässä. Yritystoiminnan avullahan ei tasapainoteta eli korjata tasapaino-ongelmia, vaan ruvetaan rakentamaan tai kasvatetaan edelleen sitä hyvää mitä jo on. Elinkeinotoiminnan kehittämisen avulla laajennetaan ja lisätään entisestään jyväskyläläisten työllisyyttä ja tuloja.

Toiseksi eihän elinkeinotoiminnan kehittäminen ole mikään vasta tiukan paikan tullen hihasta vedettävä kortti, vaan sitähän on tehty vuosikymmenet kaikissa kunnissa. Se ei ole erityistoimi, jolla korjataan erityisongelmia.

Joskus vaalikoneissa on ollut myös sellainen vaihtoehto nimenomaan kunnan tulojen lisäämiseksi kuin hyvien veronmaksajien houkutteleminen (jotakin sinne päin ainakin). Tämä vaihtoehto on myös saanut aina ehdokkailta suuren suosion. Tässä on kyse ihan samasta, tai vielä pahemmasta, epärealismista. Kaikki kunnathan haluaisivat näitä hyviä veronmaksajia moninkertaisesti enemmän, kuin niitä on olemassa eli tarjolla. Nämä ovat osoituksia vain siitä, että uskalluksen puutteessa tartutaan mahdottomiin tai tilanteeseen sopimattomiin hätäkeinoihin. Kyseisten keinojen houkuttelevuus on siinä, että ne eivät ole mistään pois, mutta sen sijaan jos menee ehdottamaan vaikkapa palveluiden karsimista, niin ilmeisesti ei ole toivoakaan tulla valituksi.

Elinkeinotoiminnan kehittämisen osuus kaikista tasapainotusvaihtoehdoista oli lähes kaikilla suurimmilla ryhmillä (valituilla jotka vastasivat) Jyväskylässä noin 50 prosenttia, vaikka keino ei siis mitenkään ehdi avuksi vaalikauden aikana tehtävään talouden merkittävään tasapainottamiseen.

Toisaalta Jyväskylässä uusille valtuutetuille on käynyt aivan varmasti selväksi viimeistään vaalien jälkeisenä päivänä, mitä keinoja on tarjolla. Ja uuden valtuuston työ kuulemma alkaa vieläpä nopeutetulla tempolla.

Kun katsoin vielä tarkemmin, tuli mieleen olisivatkohan kristillisdemokraatit muita realistisempia ja rohkeampia katsomaan totuutta silmiin noiden tasapainotuskeinojen suhteen. Tämä koskisi nimenomaan valittuja heidän osaltaan. Tuli nääs vaan mieleen, mutta paha sanoa.