perjantai 15. helmikuuta 2013

Kimmoisa yhteiskunta vai henkisesti heikko?

Eilen verkkolehtiä lukiessani huomasin kaksi kiinnostavaa sanayhdistelmää, ”henkinen heikkous” ja ”kimmoisa yhteiskunta”.

”Henkisestä heikkoudesta” oli kuulemma puhunut Katainen viitatessaan työelämän ikäsyrjintään, ja taas kimmoisa yhteiskunta-termiä on käyttänyt tulevaisuutta kartoittava työryhmä. Kimmoisassa yhteiskunnassa kyetään siirtymään joustavasti esimerkiksi eri elämänvaiheiden välillä suuntaan ja toiseen. Siinä vuorottelevat työelämä, opiskelu ja perhe-elämä muun muassa.

Kimmoisa yhteiskunta ja yhteiskunnan tai sen jonkin osa-alueen tai yhteisön ”henkinen heikkous” ovat toisiaan poissulkevia piirteitä. Tässä puhun jo omiani enkä väitä, että mainittu työryhmä tai toisaalta Katainen välttämättä juuri näin ajattelisi tai muutenkaan liittäisi mainittuja asioita toisiinsa. Poissulkevuudella tarkoitan, että esimerkiksi ikäsyrjintä (tai muu syrjintä) ei ainakaan edistä yhteiskunnan kimmoisuutta eikä ole luonteva osa kimmoisaa yhteiskuntaa. Tai toisinpäin kimmoisa yhteiskunta ei voi olla ikäsyrjivä (eikä muutenkaan syrjivä).

Nyt tulen varsinaiseen asiaan jaarittelun jälkeen. Asia ja idea tulivat mieleeni muun muassa automainonnasta. Olen ollut huomaavinani tietynlaisen mainostrendin. Tässä esitänkin käsikirjoituksen trendikkääksi mainokseksi, jolla Suomen hallitus voisi kannustaa ihmisiä ja organisaatioita ennen kaikkea kimmoisuuteen mutta myös henkisen heikkouden välttelemiseen.

Mainos menee näin: Kuvassa on kaksi jättiläistä, jotka heittelevät toisilleen yhtä tai useampaa (toteuttaja voi tarkemmin pohtia sitä) ihmistä. Kuvan alla sitten lukee: ”Kimmoisuus ei tarkoita, että antaa pompotella itseään.”

Tuollainen mainostyyppi saattaa olla nyt muodissa. Mutta en ole varma onko näin, saattaahan idea olla jo kauan käytetty. Tarkoitan sitä ideaa, että ensiksi näytetään että ikään kuin todella tapahtuisi jotakin lähes mahdotonta ja sitten sanotaan että ei sentään. Vaihtoehtoisesti tosin voidaan jättää pois tuo jälkihuomautus, jolloin mainoksen katsoja jää vain hämmästelemään. Pelkkä hämmästely ei kuitenkaan lopulta riitä, vaan huomion herättämisen jälkeen myöhemmin asia on joka tapauksessa selvitettävä mainoksen katsojalle. Niinpä omaakaan kuvaideaani (jos se todella omani on) ei voi jättää siihen, että jättiläiset vain heittelisivät toisilleen yhtä tai useampaa ihmistä.

Toivottavasti en tietämättäni (tahallani en ainakaan) ole varastanut ideaa, jonka jo joku olisi julkaissut kyseisestä kimmoisuus-aiheesta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti