perjantai 29. maaliskuuta 2013

Jos eduskuntavaalit nyt

Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin tämän vuoden syksyllä, miten kävisi? Seuraavassa esitän ennustukseni.

Ensinnäkin ennustamista vaikeuttaa ja tekee myös tylsemmäksi se, että todellista vaihtoehtoa tuottavaa eduskunnan koostumusta ei oikein löydy. Ainoa pieni toivo on siinä, että perussuomalaiset saisivat vieläkin lisää kannatusosuutta. Tosin riippuu äänestäjän katsomuksesta, mikä koetaan vaihtoehdoksi nykyiselle eduskunnalle ja hallitukselle. Keskusta voi olla vaihtoehto jostakin näkökulmasta. Tällainen näkökulma olisi kai kuntien asema ja sitten EU- politiikka joiltakin osin.

Enemmän tulee mieleen häviäjiä kuin voittajia, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, mutta eihän yhtälö voi näin toimia. Ei oikein voi muuta ennustaa kuin, että perussuomalaiset lisäisi kannatustaan roimasti edelleen, haluaa se sitä tai ei. Perussuomalaisissa kuten muissakin puolueissa on vain semmoinen piirre, että juuri kun niiltä hyvässä uskossa odottaa virkistävää vaihtoehtoa ne onnistuvat pettämään toiveet. Paljastuukin ikäviä kannanottoja siihen ja tähän asiaan. No, mikä on ikävä kannanotto, riippuu jälleen äänestäjän katsomuksista. Jollekinhan perussuomalaiset kuten jollekin toiselle jokin muu puolue voi olla täydellinen toiveiden täyttymys. Tällaisia muotti-ihmisiä ilmeisesti on, mitä ihmettelen.

Toinen puolue, jonka kai sitten olisi pakko lisätä kannatustaan, on keskusta. En tiedä, mitä hyvää keskusta toisi nykyiseen tilanteeseen, mutta yksi keskustaa äänestämisen motiivi voisi olla halu pakottaa tai päästää puolue näyttämään kykynsä ja olemaan vastuussa juuri nyt.

Kannatuksen lisääjiä olisivat ennustukseni mukaan siis keskusta ja varsinkin perussuomalaiset. Kokoomus pysyisi ennallaan. Mihinkäs se siitä. Kysymys onkin, voisiko edes löytyä (kunhan vaalit olisi pidetty) sellaista hallituskokoonpanoa, joka pysäyttäisi Suomen osalta liittovaltioon päätyvän kehityksen. Liittovaltiotahan Suomi ei pysäytä, joten jos Suomi on EU:ssa mukana, Suomi on aikanaan EU-liittovaltiossa. Siis mää sanon näin. Se on mun päätelmä. Joku muu saa sanoo jotain muuta, jos haluaa (ja varmasti haluaa).

Vasemmistoliitto ja demarit arvailuni mukaan menettäisivät kannatustaan. Taisivat tärkeimmät puolueet tulla jo. On muuten vaikeaa, kun yritän loppuun asti välttää mainintaa vihreistä mutta se on koko ajan mielessä. En haluaisi heti ensimmäiseksi julistaa helppoa päätelmää, että vihreät taantuisivat edelleen. Niistä on puhuttu sen verran viime aikoina, että puolueen kutistumisen voisi todeta vain hyvin lyhyesti aivan lopuksi. Niinpä voitaisiin puhua seuraavaksi vaikka Rkp:stä, tuosta vakiohallituspuolueesta. Pikku hiljaahan se pienenee, mutta siellä se varmaan mukana roikkuu kuvioissa vuosikaudet. Sinänsä Rkp:ssä aatteellisesti ei ole minulle mitään kiinnostavaa. Ja sitten kristillisdemokraatit. Pysyvät nykyisessä kannatuksessaan.

Nyt ne vihreät. Vihreät menettäisivät kannatustaan edelleen, jos vaalit pidettäisiin lähiaikoina. Mutta niin kävisi, vaikka vaalit pidettäisiin vasta 2015.

Mutta haluaisivatko puolueet juuri nyt kampanjoida? Eivät ehkä ainakaan demarit, kun niillä ei kuulemma ole kampanjarahaa runsaasti tällä hetkellä. No tämä ei ole mikään ongelma. Ehdotan, että muutetaan kampanjoinnin luonnetta. Sovitaan pelisäännöt sellaisiksi, että omaa puoluetta ei saa mainostaa vaan pitää valita muista puolueista yksi jota esittelee ja suosittelee kampanjassaan. Tällainen menettelytapa pitäisi myös kampanjabudjetit järkevän pieninä, vaikka mitään budjettirajaa ei asetettaisikaan. Tuskin mikään puolue käyttäisi varojaan hulvattomasti edes lempparipuolueensa mainostamiseen. Menettely takaisi sen, että myös demarit pääsisivät täysillä mukaan vaalikampanjaan. Jokuhan sitäkin kuitenkin suosittelisi. Näin ainakin periaatteessa, en tiedä käytännössä. Mutta lopullinen valintahan jäisi fiksulle äänestäjälle. Hän voisi sitten tulkita näitä kaverisuosituksia parhaansa mukaan.

Siis perussuomalaiset-keskusta –joukko lisäisi kannatustaan perussuomalaisten selvästi johtamana, ja toisaalta kokoomus sijoittuisi kannatusosuudessa toiseksi tai jopa kolmanneksi. Mutta ketkä olisivat perussuomalaisten hallituskumppaneita? Tämä menee taas toiveajattelun eikä rehellisen ennustamisen puolelle. Joissakin asioissa tuo perussuomalaisten päähallituskumppani saisi olla kokoomus, mutta taas toisissa yhtä tärkeissä asioissa se ei saisi olla kokoomus. Yksi ratkaisu olisi, että aloitettaisiin perussuomalaiset-kokoomus –meiningillä, jotta esimerkiksi saataisiin kuntauudistus uskottavaan vauhtiin kokoomuksen intohimolla. Kun kuntauudistus olisi viety hyvään vaiheeseen, voitaisiin yrittää vaihtaa hallituskokoonpanoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti