keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Suuri kunta on vahva ja monipuolinen

Mitä suurempi kunta on, sitä vahvempi se on markkinoilla. Tämä koskee ihan kaikkia markkinoita. Suuri kunta pystyy neuvottelemaan tasavertaisesti esimerkiksi ulkoistuksissa, hankinnoissa ja yritystoiminnan houkuttelemisessa. Tulevaisuus on vain kunnilla, joiden alueella on runsaasti hyviä työpaikkoja. Ainakin kuntalaisille pitää olla niitä työpaikkoja, ja luontevimmin se onnistuu kun ne ovat kunnan omalla alueella.

Puhutaan paljon siitä, miten yksityiset firmat pyörittelevät pieniä kuntia tahtonsa mukaan, kun on kyse esimerkiksi terveydenhoitopalveluiden ostamisesta. Sen sijaan suuri kunta on vahva vastus tällaisille yrityksille. Niin ikään harvempien ja suurempien kuntien on helpompi profiloitua houkutteleviksi yritystoiminnan sijaintipaikoiksi kuin 300 pienen kunnan, joista jokainen joutuu käyttämään vähiä voimavarojaan kilpaillakseen toistensa kanssa yritystoiminnan houkuttelemisessa alueelleen.

Kunnan suuruudella tarkoitan käytännössä suurta väestömäärää. Tällaisella kunnalla on enemmän verotuloja hallinnassaan ja sen toiminta on laajaa. Se on suuri vakavasti otettava asiakas ja yhteistyökumppani. Sillä on runsaasti erityistä ammattitaitoa henkilöstössään. Sen väestöpohja merkitsee hyviä markkinoita kuntaan sijoittuvalle yritystoiminnalle. Kunnan alueelta löytyy koulutusta ja työvoimaa. Tällaiseen kuntaan syntyy yrityskeskittymiä, jotka edelleen houkuttelevat uusia yrityksiä.

On tietysti totta, että eihän jonkin maantieteellisen alueen väestö lisäänny sillä, että alueen kunnat liittyvät suuremmiksi kunniksi, mutta suuren kunnan on helpompi hyödyntää alueensa ja väestönsä voimavaroja keskitetysti kuin usean pienen kunnan vastaavalla alueella. Tässä on se suuruuden etu. Otetaan yksi erityisesimerkki maankäytöstä. Viimeaikaiset kuntaliitokset ovat merkinneet sitä, että kaupungit ovat kasvaneet maaseudulle. Tällaiset kaupungit pystyvät tarjoamaan monenlaiselle yritystoiminnalle monia vaihtoehtoisia sijoittumismahdollisuuksia. On harvaan asuttuja alueita, joihin voi sijoittua tilaa vaativaa teollisuutta, ja toisaalta on keskusta-alue palveluyrityksille. Sitten on muita aluevaihtoehtoja näiden ääripäiden välissä.

Samoin kuin yrityksille myös asukkaille (nykyisille ja uusille) suuri kunta tarjoaa samalta luukulta enemmän vaihtoehtoja. Esimerkiksi Jyväskylän laajentuessa on tullut tarjolle yhä monipuolisempia asuinympäristövaihtoehtoja. Ei tarvitse kierrellä kyselemässä kunnasta toiseen.

On toki pieniä kuntia, jotka ovat onnistuneet saamaan alueelleen vilkasta elinkeinotoimintaa, mutta periaatteessa suuruus on selvä etu sekä tässä että monessa muussa asiassa. Helpointa menestyminen lienee sellaisille pienille kunnille, jotka onnistuvat hyödyntämään keskuskaupungin läheisyyttä.

Nykyisinhän suuruuden etua ja lisävoimia haetaan kuntayhtymien ja muiden yhteistoimintamuotojen avulla, ja yhteistyö ja verkostoituminen ovat tietysti aina tarpeen vaikka olisi miten suuri kunta kyseessä. Mutta olisi selkeämpää, että yhden suuren kunnan alaisuudessa hoidettaisiin mahdollisimman suuri osa toiminnoista. Näin vältytään lukemattomilta erisuuntaisilta yhteistyöorganisaatioilta. Suuret kunnat pitää tietysti muodostaa luontevasti ihmisten tyypillisten työssäkäynti- ja asioimisalueiden mukaisesti.

Lisäksi suuressa kunnassa hallinto ja sitä kautta toiminnot ovat selkeästi yhtenäisen demokraattisen päätöksenteon alaisuudessa toisin kuin erilaisten yhteistyöorganisaatioiden sekamelskassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti