Luin uutisen, että kaupan bonukset eivät menekään verolle. Huolestuin uutisesta. Alkoi tulla mieleen kaikenlaisia muita vastaavanlaisia veroja, joita ainakin mielellään varmaan ajatellaan. Ensinnä kävi mielessä idea, että laitetaanpa jääkaapin oven avaukset verolle, ja tehdään se niin että uusiin jääkaappeihin on pakko asentaa informaatioteknologinen yhteys valtionhallintoon.
Pidin äkkiseltään (mitäpä ei äkkiseltään pitäisi) jääkaapin oven avausten veroa aika hyvänä, kun se olisi läpinäkyväkin kuten nykyään on muodissa olla, jokainen voisi laskea ja myös ennakoida ja suunnitella oman veronsa aivan yksinkertaisella laskulla. Toki veroon pitäisi liittää progressio, joka tosin toisi jääkaapin oven avaajalle hiukan liikaa jännitystä mutta ei olisi sittenkään vielä mahdoton laskea kunhan progression kaava pidetään yksinkertaisena.
Jääkaapin oven avausten veron syvä olemus olisi siinä, että kun meidän kuitenkin on joka hetki oltava huolissamme kaikkien toisten elintavoista tai oletetuista elintavoista, niin tulisi tässä sekin puoli valvottua valtiollisesti. Se kaikkein syvin olemus olisi tietysti se, että näin kerättäisiin veroja nätisti ja automaattisesti, jokainen kuitenkin joskus avaa jääkaapin oven. Ja helposti siitä tulee päivittäinen vakiintunut säännöllinen tapa, joka pyrkii vieläpä kasvamaan
Mutta minusta, vaikka itse sanonkin, tuo jääkaapin oven avaamisten verottaminen ideana tässä vaiheessa tuntuu kaukaa haetulta vaikkakin tietoliikenneteknologian valmistajille mieluisalta. Nehän ne tykkäävät aina kaikesta tällaisesta, missä on kaikenlaisia automaattisia yhteyksiä koko ajan joka paikkaan. Kun se on siis mielestäni kaukaa haettu, haetaan idea lähempää, enkä yhtään ihmettelisi vaikka seuraava täydellinen verotusideani toteutuisikin parin vuoden sisällä. Se on niin pitäväkin, aina toimiva kuin ikiliikkuja, valitset miten vain niin aina maksat. tämä liittyy nyt asuntokauppaan, yksinkertaisimmillaan errostalohuoneiston kauppaan.
Asunto-osakkeen kaupastahan menee nyt kahden prosentin varainsiirtovero koko hinnasta eli velattomasta hinnasta, ei vain myyntihinnasta (myyntihintahan voi olla alempi kuin velaton hinta). Mutta toisetpa onnistuvat toisinaan ostamaan asunnon halvemmalla kuin toiset, tai siis ainakin halvemmalla kuin on pyydetty. Tämä johtuu yleensä pelkästään siitä, että pyynnöt ovat pilvissä. Jos olisin ostamassa asuntoa josta pyydettäisiin velattomana esimerkiksi 50000 euroa, niin tinkaisin heti hinnan 40000 euroon tai jopa alle sen, sellainen olisi linjani. Jokaiselle verotuksesta huolestuneelle pitäisi nyt tulla sekunnin murto-osassa kirkas näkemys, jonka mukaan näin saatua 10000 euron ”hyötyä” pitäisi verottaa. Minustakin se kauheudessaankin olisi perustellumpaa kuin kaupan bonusten verottaminen olisi. Näin ollen esimerkkini ja ideani on äärimmäisen asiallinen.
Viipymättäkin tulee mieleen, että vero tuosta 10000 euron tinkimisellä saadusta ikään kuin hyödystä olisi vähintään varainsiirtoveron suuruinen eli kaksi prosenttia eli 200 euroa. Mutta se ei riitä, vaan on perusteltua veroprosentin olla jopa kymmenen prosentin luokkaa eli ainakin 1000 euroa tästä 10000 eurosta. Perusteluna on maksamatta jääneen 200 euron varainsiirtoveron lisäksi se, että tuossa 10000 euron alennuksessa jää maksamatta vaikka mitä muita veroja. Lisäksi jos olisin maksanut pyydetyn hinnan, olisin pannut 10000 euroa enemmän rahaa kiertoon. Tällöin olisin hyödyttänyt taloutta monin kerrannaisvaikutuksin. Mutta kun tingin, se jää tekemättä. Täten on perusteltua, että maksan tinkimisellä saamastani ”hyödystä” vähän reippaamman veron, olkoon se vaikka tässä vaiheessa nimeltään asunnon ostajan bonusvero tai asuntojen kaupan bonusvero. Ja toinen tai monesko perustehan verolle on tietysti se, että sain taloudellista hyötyä pyyntöhintaan nähden. Tosin, jos kyse olisi sijoitusasunnosta, tulisihan tuo etu joka tapauksessa verotettua ainakin myyntivaiheessa, eikö niin? Mutta ei haittaa, vaikka pariinkin kertaan, aina parempi vain.
Kuvittele veroasioista tai asuntokaupasta kiinnostunut lukijani, mitkä mahdollisuudet avautuvat esittämästäni ideasta. Miten mahtaa mullistua asuntokauppa Suomessa? Esitetyn veroidean vallitessa asunnon myyjä, tai ainakin sellaiseksi yrittävä, voi vaikka piruuttaan, tai yhteiskunnallista hyväntahtoisuuttaan, panna pyyntönsä pilviin, jos haluaa maksattaa runsaasti veroja asunnon ostajalla. No, valistunut veroasioista kiinnostunut lukijani käy tässä vaiheessa hiukan epäileväiseksi, nimittäin tuo voisi johtaa kohtuuttomuuksiin, mielivaltaan, tai pahimmillaan asuntokaupan tyrehtymiseen kun pyynnöt ja maksuhalut eivät enää kohtaisi. Niinpä idea kannattaa toteuttaa, jos se toteutetaan, kiinteistönvälittäjien ja muiden ammattimaisten tahojen hoitamissa asuntokaupoissa. Niissä ehkä ainakin on joskus mahdollista, että pyynnöt eivät nouse aivan järjettömiksi ainakaan ihan aina. Silloin olisi melkein perusteltua ja kohtuullista, että jos sellaisesta pyynnöstä vielä onnistuu tinkimään, niin johan silloin on syytä maksaakin asuntokaupan bonusveroa, jonkun mielestä. Arvaa onko minun mielestäni.
Edellä kerrottu ei ole toimintaohje verotuksen järjestämiseksi, mutta noin siinä suunnilleen käy parin vuoden sisällä, tai ainakaan en ihmettelisi jos kävisi.
Lue myös blogin muita veroj, eikun muita kirjoituksia, lue vaikka koko blogi! Se, että on lauantai, ei ole mikään syy olla lukematta blogia.
Meinasi tärkein unohtua, bonukset tai pikemminkin vuosittaiset prosentit tuosta veroideasta sitten meikäläiselle. Ellei joku toisin todista, tämä on meikäläisen henkinen tuotos. Saisiko sille vaikkapa EU-suojan tässä vaiheessa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti