lauantai 13. lokakuuta 2012

Vaaliohjelmat pehmoilevat läheisyydellä

Lähipalvelut on yksi kuntavaaliohjelmien muotiaihe. On niitä muitakin, mutta otetaan tämä lähipalvelu-teema nyt tässä. Yleisestikin kaikenlainen läheisyys, lähidemokratia ja yhteisöllisyys ovat kuntavaaliohjelmissa esillä kyllästymiseen asti, erityisesti joidenkin puolueiden ohjelmissa. Näin myös Jyväskylässä.

En sen tarkemmin viitsi ruveta pohdiskelemaan eri näkökulmista lähipalveluiden merkitystä, mutta vaaliohjelmissa näyttää olevan suhteellisuudentaju vähissä. Suhteellisuuden tajun puute esimerkiksi lähipalveluita haluttaessa näkyy niin, että eniten lähipalveluiden tärkeyttä korostetaan juuri sellaisissa puolueissa, jotka pitävät esimerkiksi Jyväskylän oloissa ihanteellisina asuinympäristöinä alueita joissa käytännössä ei voi toimia se tärkein lähipalvelu eli kauppa. Kauppaa jokainen ihminen tarvitsee moninkertaisesti useammin kuin suurinta osaa muista mahdollisista lähipalveluista. Ainoastaan alakoulu ja päiväkoti tulevat mieleen kunnallisista palveluista, joiden läheisyydellä on jokapäiväinen olennainen merkitys lapsille ja lapsiperheille. Mutta niidenkin osalta on selvästi korostettava, että palveluilla on oltava riittävä käyttäjäpohja.

Tarkoitan vain sitä, että ihan kaikkea ei ole kohtuullista vaatia aina ihan lähelle. Eikä ole uskottavaa väittää jotakin lähipalvelua tärkeäksi, jos samaan aikaan pystyy ja on jopa hyvin halukas hakemaan kauempaa paljon tärkeämmät palvelut. Lisäksi noin yleisestikin olisi esimerkiksi ehdokkaiden syytä selvästi tuoda esille, mitä tarkoittaa lähipalveluilla, mitkä ovat ne yksilöidyt palvelut joita lähelle tarvitaan. Pelkkä lähipalveluista somasti puhuminen ei helpota ymmärtämistä.

Jos ehdokas tai puolue pitää hyvin tärkeänä arvona, että esimerkiksi Jyväskylässä olisi mahdollisuus asua asukasmäärältään pienissä yhteisöissä ja samaan aikaan nauttia lähipalveluista (kirjasto, koulu, päiväkoti, terveysasema yms.), niin on siinä ristiriita. Ei siitä pääse mihinkään. Ja se toinen puoli ristiriitaa on se, että miksi sitten esimerkiksi kaupan puuttuminen tällaiselta alueelta hyväksytään vaikka harvemmin tarvittavia lähipalveluita vaaditaan. Tai paremminkin niin päin, että miksi vaaditaan vähemmän tarvittavia lähipalveluita vaikka esimerkiksi ilman kauppaa ollaan ihan iloisesti ja vapaaehtoisesti ja omasta halusta.

Kun mainitsen kaupan ylivoimaisesti tärkeimpänä lähipalveluna, ymmärrän että enimmäkseen lähipalveluilla vaalien yhteydessä tarkoitettaneen kunnallisia lähipalveluita. Niihinhän kunta ja valtuutetut voivat vaikuttaa suoraan toisin kuin yksityisiin palveluihin kuten kauppaan. Mutta toisaalta vaaliohjelmissa ja ehdokkaiden puheissa tuodaan esille myös yksityisten lähipalveluiden merkitys samaan aikaan, kun puhutaan kunnallisista lähipalveluista. Lisäksi kuntahan loppujen lopuksi luo edellytykset esimerkiksi kaupalle ja mahdollistaa sen sijoittumisen kaavoituksen avulla, joten valtuutettujen käsissä on paljolti myös yksityisten palveluiden saatavuus. Näin ollen on syytä puhua samanaikaisesti sekä kunnallisista että yksityisistä lähipalveluista.

Vaaliohjelmat ovat muutenkin hyvin läheishenkisiä. Lukemistani ohjelmista en muista yhtään konkreettista säästökohtaa. Esimerkiksi Jyväskylän tapauksessa kyllä korostetaan moneen kertaan sekä ohjelmissa että ehdokkaiden lupauksissa, että talouteen on puututtava jämäkästi, rohkeasti, talonpoikaisjärjellä ja vaikka millä, mutta itselleni herää näiden lupausten kohdalla vain kysymys, no miten. Olen tähän asti uskonut Jyväskylän talousvastaavien ja täkäläisen median runsaslukuisiin muistutuksiin kaupungin talouden tiukkuudesta, mutta vaalimateriaalin antaman viestin perusteella tilanne ei näytä tiukalta. Ilmeisesti se ei ole tiukka.

Lopuksi haluan kehua kokoomusta, että onnistui vaaliohjelmansa eräällä yksityiskohdalla yllättämään meikäläisen myönteisesti, ja vielä tavalla jota muut puolueet eivät näytä hoksanneen. Olen itse pitänyt tärkeänä paikallisliikenteen edullisuutta ja pitänyt pahana tulevaa suurkorotusta hinnoissa. Nyt kokoomus pääsi yllättämään Jyväskylää koskevalla vaaliohjelmallaan. Siinä puolue lupaa muistaakseni jotenkin niin, että se pyrkii edistämään seuraavalla valtuustokaudella bussilippujen halpenemista kilpailutuksen avulla. Tällaista pyrkimystä en ole muiden puolueiden ohjelmista huomannut. Demarit tosin muistaakseni sanovat pitävänsä tärkeänä korotuksista pidättäytymistä. Myös vihreät ja vasemmistoliitto tuovat esille julkisen liikenteen merkitystä, mutta hintoihin liittyvää konkreettista tavoitetta en niiden julkilausumista nyt muista.

Kilpailutus esimerkiksi kaupungin bussiliikenteessä on ilmeisen vaikea ja riitaa aiheuttava aihe, ja sana kilpailutus on monelle puolueelle kirosana. Tämä selittänee sen, että juuri kokoomus pääsi yllättämään minut myönteisesti. Sanokaa, jos valehtelen, mutta käsittääkseni kaupungin organisaatio ja luottamushenkilöt ovat juuri kaupunkilaisia varten. Jos on näin, niin onko varma että esimerkiksi kaikki puolueet ovat asian ymmärtäneet? Tuli vain mieleen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti