Rupesin pohtimaan sellaista asiaa kuin luottamuspula. Piti oikein katsoa, mitä tuolla mystiseksi jääneellä mutta usein käytetyllä käsitteellä tarkoitetaan. Sehän tulee esiin tyypillisesti johtotehtävien kohdalla, kun ilmoitetaan että luottamuspulan takia henkilön tehtävät päättyivät.
Luottamuspula-käsitteen määrittelyyn voidaan lähteä helpoimmin käsitteellä ”yleinen luottamus”, jolla tarkoitetaan organisaation päättävien elinten luottamusta siihen että esimerkiksi esimiesasemassa oleva toimii organisaation edun mukaisesti. Näin ymmärsin tuon käsitteen jostakin yksityisalan esimiesoppaasta luettuani. Jotakin tällaista yleistä kai sillä tarkoitetaan. Yleisyys ja valitettavasti myös epämääräisyys näissä luottamuspula-jutuissa korostuvat, kun ”luottamuspulan” takia tapahtuneissa irtisanomisissa yleensä ei sen kummemmin eritellä mikä oli luottamuspulan takana. Sanotaan vain, että pitkän ajan kuluessa, että ei pelkästään tietty syy. Luultavasti syy sentään usein selviää kyseiselle irtisanotulle tarkemmin kuin vain sanalla ”luottamuspula”. Ulkopuolisesta kuitenkin tuntuu joskus, että taustalla on sellaista jota ei jostakin syystä haluta tarkemmin tuoda esille, ehkä mielipide-erot, henkilökemiat tai jotakin muuta.
Periaatteessa ei kuulukaan ulkopuolisille, mikä oli luottamuspulan syynä, mutta kun usein kyseessä on jokin julkinen johtotehtävä, asiasta herää perusteltu kiinnostus. Ei nimittäin mitenkään lisää kansalaisten luottamusta julkista valtaa kohtaan, jos piiloudutaan vain luottamuspula-taikasanan taakse johtajia vaihdettaessa. Toki työsuhdeasiat ovat vain työnantajan edustajan ja työntekijän välisiä, mutta esimerkiksi kunta, valtio, puolueet ja jopa media ovat niin merkittäviä tahoja että ulkopuolisetkin alkavat ihan perustellusti kiinnostua mistä on kysymys.
Mutta yhteiskunnallisesti paljon tärkeämpi kysymys on, mitäs minä voin tehdä jos menetän luottamukseni (tai en ole ehkä milloinkaan luottanut) esimerkiksi johonkin puolueeseen sen johdosta että se ei mielestäni toimi Suomen ja suomalaisten tasapuolisen edun mukaisesti tai että se toimii jopa niitä vastaan. Aika vähäiset ovat keinot siinä. Ainoa on, että voin olla äänestämättä niin kuin olenkin kyseistä puoluetta. Toisaalta sehän ei ole mikään keino, sillä en muutenkaan voisi äänestää kuin yhtä puoluetta kerrallaan. Pahimmassa mutta hyvin mahdollisessa tapauksessa en halua äänestää tuota yhtäkään juuri luottamuspulan takia. Joka tapauksessa puolueet voivat jatkaa toimintaansa vanhaan malliin välittämättä siitä, että niiden ja suuren ihmisjoukon välillä vallitsee jopa syvä luottamuspula. Tämä on ongelma.
Loppukevennys: Mitä eroa on yt:llä ja yy:llä? Yy:ssä lopputulokseen päästään YhteisYmmärryksessä välittömästi toisen osapuolen ilmoitettua lopputuloksen, ilman sen kummempaa ”prosessia”.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti