perjantai 26. heinäkuuta 2013

Piilomainonta reidet peitettyinä

Nyt ne lehdet ovat keksineet hyvän mainosidean, joka samalla palvelee ihmisiä välittömästi. Yle uutisoi, että lehdillä on tarrakampanja, jossa ne jakavat postilaatikkoon tai oveen kiinnitettäviä tarroja, joissa lukee ”Ei mainoksia. Vain lehdet, kiitos”. Tämähän on fiksua. Kehittäkää firmat muutenkin tämäntasoista menekinedistämistä lisää.
http://yle.fi/uutiset/lehdet_kayvat_tarrakampanjalla_suoramainonnan_kimppuun/6745315

On ruvennut vaikuttamaan yhä enemmän siltä, että ainakin Suomessa, muista en tiedä, lisääntyy koko ajan mainonta- ja markkinointikielteisyys. Blogien lukijatkaan eivät pelkää enää mitään niin paljon kuin sitä, että sattuvat mahdollisesti näkemään joskus mainoksen blogissa. Lisäksi ollaan niin julmetun epäileviä ja huolestuneita bloggaajan kirjoitusmotiiveista. Tässä on jo jotakin ahdasmielistä ja pelokasta suorastaan. Tosin asiassa saattaa, siis saattaa, osansa olla kaupallisella medialla, kun ovat ehkä alkaneet pitää jopa blogeja kilpailijoinaan mainosmarkoista (hah tahallinen/ennakoiva tuo ´markka´). Nyt sitten virastot ja järjestöt puuhaavat joitakin blogimainosohjeita eivätkä ole kysyneet edes minulta. No minä en toistaiseksi ole kyllä mainostanutkaan. Mutta minua bloggaajana ei edusta mikään taho; en ole antanut millekään taholle valtuutusta siihen. No kaipa tai ainakin toivottavasti tuo mainontaohjeiden väsäily koskee mainostajia eli mainostavia firmoja, mutta jos bloginpitäjiä, niin se on sitten käsittämätöntä puuttumista toisten asioihin.

Miten kuvitellaan nykyään saatavan jotakin kaupaksi, jos ei kohta voida harjoittaa markkinointiviestintää. On vanhanaikaista kuvitella, että tuote myy itsensä kunhan se ensimmäinen käyttäjä tykkää siitä ja kertoo fb-kavereilleen. Tämä vaatimattomuus kaunistaa –periaate toimi ehkä jotenkin joskus, kun oli pulaa tuotteista, mutta ei tosiaan enää. Poikkeuksena tästä olisi asuntokauppa, mutta se taas on sössitty muulla tavalla. Nimittäin pieniä asiallisia yksiöitä asiallisilta paikoilta menisi kaupaksi vaikka kuinka paljon, kun vain joku ilmoittaa että sellainen on tarjolla. Siinä onkin kumma tapaus, että kun kerrankin menisi kaupaksi heittämällä, niin ei ole tarjontaa. Toki tuo tarjonnan puute juuri on yksi ylikysynnän syy, mutta varaa olisi todella lisätä tarjontaa rutkasti kuten sanotaan.

Mainontaan ja markkinointiviestintään pitää ruveta suhtautumaan kuluttajien piirissä paljon iloisemmin ja myönteisemmin. Siitä voisi tehdä oikein kansalaisliikkeen, ”Iloiset markkinointiviestinnän vastaanottajat”. Tarkoitan tässä asennetta mainontaa kohtaan. Eri asia on se, että siitä huolimatta moni kuten meikäläinen voi kieltää mainospostin jakamisen luukkuunsa. Omalla kohdallani siinä on kyse vain siitä, että tuntuisi haaskaukselta kuljettaa näitä mainoksia ulkoa sisään ja saman tien ulos. Siinä ei siis ole kyse mistään tiukkapipoisuudesta eikä kielteisestä asenteesta markkinointia kohtaan. Ja mainoskieltohan ei merkitse ilmaislehtien kieltämistä.

Nyt on pakko kysyä kuluttajaviranomaisten ja markkinointijärjestön (huumorintajuista) neuvoa ennen kuin teen mitään laitonta. Nimittäin Japanissa on kuulemma keksitty uudenlaiseksi mainosalustaksi nuorten naisten reidet, mikä on erinomainen innovaatio.
http://www.marmai.fi/uutiset/japanissa+mainoksia+liimataan+jo+nuorten+naisten+reisiin/a2195767
Kun Suomen olisi jälleen hyvä kopioida Japania jossakin hyvässä ja olla siten taas Pohjolan Japani, olisiko sallittua että esimerkiksi minä miehenä myisin reisipintaani piilomainonnalle? Piilomainontahan se on viime aikoina juuri eniten moralisointia nostattanut. Eikös kuitenkin tässä tapauksessa nimenomaan piilomainonta olisi jopa suotavaa?

Lue myös blogin muita kirjoituksia, joita on jo satoja!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti