Suomessa on kuntia, joiden työttömyysaste on poikkeuksellisen alhainen. Usein nämä ovat yllättävän pieniä kuntia. Tällainen on tilanne jo Manner-Suomessakin, mutta äärimmäisenä esimerkkinä poikkeuksellisen alhaisesta työttömyydestä on Ahvenanmaa.
Kokonaistilannehan Suomessa on se, että Uusimaa on parasta työllisyysaluetta ja taas Lappi, Kainuu ja Pohjois-Karjala ovat huonoja työllisyyden suhteen. Mutta yllättäen Pohjanmaa onkin myönteinen poikkeus, jossa on melko alhainen työttömyysaste.
Keski-Suomen työllisyystilanne on heikko, ja siinä suhteessa Jyväskylän tilanne myös huono. Mutta myöskään muissa suurissa kaupungeissa pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta ei ole tilanne juurikaan parempi. Erityisesti Tampereen työttömyysaste on yllättävän korkea, ja myös Lahdella menee heikosti työllisyyden osalta. Erityisesti Oulu on päässyt uutisiin viime vuosina. Tämä muuten onkin kiinnostavaa, että joidenkin paikkakuntien huonot uutiset pääsevät hyvin esille ja niihin kiinnitetään kauheasti huomiota kun taas toisilla paikkakunnilla työllisyystilanne saa heikentyä aivan rauhassa. Esimerkiksi Lahden luvut olivat minulle yllätys. Eikä myöskään Tampereen korkeasta työttömyysasteesta ole suuria juttuja tehty; tosin tiedossahan se on ollut. Huomion saavat erityisesti Kaakkois-Suomi ja Oulu ja joskus Varkaus.
Ihmetyttää aivan järjettömästi, ettei ketään eikä mitään tahoa näytä kiinnostavan kysymys, miksi. Nimenomaan kiinnostavaa olisi, miksi joidenkin kuntien työttömyysasteet ovat hyvin alhaisia ilman että kyseessä olisi kermankuorintakehyskunta, tai miksi Pohjanmaan, Ahvenanmaasta puhumattakaan, työttömyysaste on alhainen. Joskus näkyy mediassa lyhyitä juttuja kyllä siitä, että nyt tämän ja tuon maakunnan alhaisin työttömyys oli tässä tai tuossa kunnassa. Helppoahan se on paiskia raakaa dataa pöytään, mutta sitten se jää siihen. Eikö esimerkiksi mediaa, toimittajia, journalisteja, tippaakaan kiinnosta uteliaisuudesta tai maailmanparannusmielessä, miksi joissakin aivan pienissäkin kunnissa tai juuri niissä saattaa olla todella alhainen työttömyys poiketen ympäröivästä maakunnasta tai maakunnan keskuksesta. Eikö fiksu toimittaja voikaan olla kiinnostunut niin arkisesta ja suomalaisesta ilmiöstä kuin että jossakin yllättäen onkin poikkeuksellisen alhainen työttömyys.
Jos kerran aivan omassa maassa on hyviä työllisyysesimerkkejä, eikö kenellekään tule mieleen hyödyntää näitä tarjolla olevia esimerkkejä. Nehän olisivat valmiiksi suomalaiseen ympäristöön sopivia, eikä niitä edes paatunein puoluepoliitikko voisi vastustaa sillä perusteella että keinot eivät sopisi meidän kulttuuriimme tai meidän hyvinvointivaltiotyyppiimme. Mihin on unohtunut muuten niin yleisesti käytetty fraasi ´hyvät käytännöt´, ´parhaat käytännöt´ ja mitä niitä onkaan.
Kyllä sen nyt pitää kiinnostaa ihmistä, miksi Ahvenanmaalla on lähes olematon työttömyys, miksi Pohjanmaan maakunnissa on alhainen työttömyysaste Manner-Suomen oloissa ja miksi vaikkapa Satakunnassa alhaisin työttömyysaste on kunnissa Säkylä, Köyliö, Eura ja Huittinen.
Sitähän sitten tulee kaikenlaista mieleen, mikä voisi olla esimerkiksi joidenkin suurehkojen kaupunkien korkean työttömyysasteen taustalla. Helppo on ajatella, että jo vuosia sitten tapahtuneet joukkoirtisanomiset suurista teollisuuslaitoksista ovat jättäneet pysyvän työttömyyden. Onhan vaikea löytää töitä nopeasti suurelle joukolle saman alan työttömiä vai onko; nehän huomataan ja niistä pidetään ääntä. Tämä on siis toistaiseksi keittiöolettamus, ei tilastoista tehty johtopäätös. Mutta eipä tuota täsmällistä havaintoa ja syy-seuraus –suhteiden päättelyä ja tulkintaa löydy muiltakaan. Ei ole paljon, jos vain todetaan että viime aikojen globaalit ja EU-tason vaikeudet ovat vaikuttaneet työllisyystilanteeseen heikentävästi. Nimittäin edelleenkin on paikkakuntia, joilla on muita selvästi parempi työllisyystilanne. Mikä sen oikein selittää?
Kävi mielessä, vaikuttaisiko kaupungin poliittinen perinne ja puoluejakauma asiaan, siis erityisesti negatiivisessa tapauksessa. Voisiko se, että jokin puolue on ollut menneinä vuosina vallassa, vaikuttaa asenteisiin ja kehittämiseen kielteisesti, työllisyyttä heikentävästi. Tarkoitan jotakin sellaista, että odotetaan edelleen että suuret työllistäjät pelastavat vielä tai ei olla riittävän joustavia tai ollaan yrityskielteisiä. Tässä mielessä vertailinkin parin kaupungin valtuuston poliittista jakaumaa, mutta eipä tuosta loppujen lopuksi pysty paljon päättelemään, kun samantapaisella poliittisella valtajakaumalla löytyy myös alhaisen työttömyysasteen paikkakuntia.
Miksi Pohjanmaa pärjää, ja miksi jotkin pienet vaikkapa Porin vaikutuspiirissä sijaitsevat kunnat pärjäävät. Porissahan on myös ollut tätä työllisyyshaastetta viime aikoina. Voisiko syynä menestykseen olla pienyritysten runsaus; Ahvenanmaallahan on suhteellisen paljon yrittäjiä. Jos näin olisi, poliitikkojen pitäisi kannustaa suurteollisuudesta vapautuvia runsain joukoin yrittäjiksi.
Katsoin Säkylää. Ensimmäisenä huomio kiinnittyi todella pieneen pinta-alaan ja siten korkeahkoon asukastiheyteen. Ajattelin, että tuossa se on. Katsoin paikkakunnan elinkeinoja ja työllistäjiä. Suurimpana reippaasti on varuskunta eri toimintoineen. Sitten mainitaan, että alueella on vireää elintarvikealan toimintaa. Varuskunnasta tuli mieleen, että hyvä juttu, ovat saaneet aikanaan suuren työnantajan; hyvä niin. Eletään toivossa. Säkylän työpaikkaomavaraisuus on muuten noin 120 %, eli on myös muille jaettavaksi.
Sitten katsoin Köyliötä. Alkutuotantoa on vielä suhteellisen paljon. Työpaikkaomavaraisuus on 55 prosentin luokkaa. Muutenkaan ei näytä löytyvän päällisin puolin yhteistä piirrettä Säkylän ja Köyliön välillä.
Sitten tulee Eura. Se on vuorostaan erilainen ainakin kuntatietojen perusteella. Erityisen mielenkiintoinen on Euran valtuuston puoluejakauma. Eli jos Euran työttömyysaste on maakunnan alhaisimpia, niin demarit eivät ole sitä ainakaan huonontaneet vaan ovat ehkä toimineet juuri päinvastoin. Myös Eurasta mainitaan erityisesti elintarviketeollisuus, jota en kyllä olisi osannut yhdistää Euraan.
Viimeisenä näihin matalamman työttömyysasteen paikkakuntiin Satakunnassa kuuluu Huittinen. Myös Huittista luonnehditaan elintarviketuotannon paikkakunnaksi. Mutta myös kuljetusalaan liittyvä’ elinkeinotoimintaa on paljon. Ilmeisesti siellä on kaiken kaikkiaan paljon yrityksiä. Tämä on siis mutu.
Jossakin kommentissa myös väitettiin Ahvenanmaasta, että siellä yritysten runsauden lisäksi on ihmisillä monitaitoisuutta. Siinäkö se selitys ja välttämättömyys nykyään onkin. Varsinkin pienillä paikkakunnilla monitaitoisuudesta luulisi olevan paljon hyötyä. Tässähän se kummallisuus on, että toisaalta sanotaan että suuret keskittymät mahdollistavat vireän elinkeinotoiminnan, yhteistyön, valinnanvaran ja erikoistumisen, mutta toisaalta monessa tällaisessa kaupungissa onkin korkea työttömyys, kun taas joissakin pienissä kunnissa on matala työttömyys. Tosin on vastaavasti myös pieniä kuntia, joissa työllisyystilanne on jatkuvasti heikko ilman että jokin yksittäinen työnantaja olisi vähentänyt kerralla paljon väkeä. En tarkoita Lappia, Kainuuta tai Pohjois-Karjalaa vaan eteläisemmän Suomen kuntia.
Voihan olla myös varsinkin pienissä kunnissa niin, että työttömyyden pitkittyessä mielellään poistutaan virallisesta työvoimasta sosiaalisesta paineesta tai muusta johtuen. Tosin tilastoista näkee sellaisen ilmiön muutenkin, että vielä työttömyysasteitakin suurempia eroja esimerkiksi maakuntien välillä esiintyy työllisyysasteissa. Ne erot ovat muuten aivan hirveät vaikkapa Ahvenanmaan ja Keski-Suomen välillä. Ahvenanmaan työllisyysaste on noin 80 prosenttia, kun Keski-Suomen työllisyysaste on 64 prosenttia. Ero on siis 16 prosenttiyksikköä, kun vastaavassa tilastossa työttömyysasteiden ero oli enintään kymmenen luokkaa. Ahvenanmaan työttömyysastehan on kahden paikkeilla (1,7) ainakin näkemissäni tilastoissa. Edellä mainitut luvut olivat Tilastokeskuksen lukuja. Sitten on olemassa ELY-keskuksilta korkeampia lukuja, jotka itse asiassa ovat ainakin minusta kiinnostavampia todellisuuden kannalta. Siis sellaisia kuin 15 prosentin työttömyysasteita eräiden suurten kaupunkien osalta. Mutta pointti oli vain se, että työttömyyden vakiintuessa korkealle tasolle vähitellen tulee paine että ihmisiä siirtyy eläkkeelle tai johonkin. Eli vaikka jo työttömyysasteissakin on suuria eroja, vielä suurempia eroja on työllisyysasteissa. Mutta tämä saattaa johtua ihan jostakin muustakin kuten esimerkiksi ikärakenteesta, vai voiko.
Jos siis on ehkä pikku paikkakunnilla painetta pysyä pois virallisista työttömyysluvuista, voi sitä olla myös maakunnan keskuskaupungeissa. Eroja saattaa olla siinä, mihin virallisista työttömyysluvuista siirrytään: eläkkeelle, kotiin, opiskeluun, muualle.
Siinä sitä jossittelua ja pähkäilyä oli. Kaikki edellä esitetyt tulkinnat ovat omasta hatusta vedettyjä. Siitä voi jatkaa. Kumma vain, että asia ei enempää kiinnosta noin yleisesti, vaikka sen luulisi olevan tärkein asia. Mikä muuten on se semmoinen kestävyysvaje? Liittyykö mitenkään tähän?
Kun nyt kaiken edellä olevan kirjoitettuani satuin näkemään ELY-keskuksen viimeisimpiä työllisyystietoja ja niihin viittaavan jutun, tässä menee vähitellen sekaisin. Se, että luvut Tilastokeskukseen verrattuna ovat eri, ei ole ongelma, kun sehän on ollut tiedossa. Lisäksi itse pidän ELY-keskusten luvuista. Ongelma on siinä, että kun juuri ehdin kirjoittaa että Keski-Pohjanmaa (Tilastokeskus) on erityisen alhaisen työttömyyden aluetta, nyt ELY-keskuksen raportti toteaa että alimmat työttömyysasteet ovat tosiaan Pohjanmaalla (huom. nimitys), Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, mutta nyt se Keski-Pohjanmaa oli kuitenkin näistä työttömyysluvuiltaan korkein. Ja jotta asia menisi vielä sekavammaksi kirjoitukseni johdonmukaisuuden kannalta, Keski-Pohjanmaalla onkin merkittäviä eroja. Tosin tässä vain korostuu se sama piirre, että maakunnan pienet kunnat, monet myös ruotsinkielisiä ilmeisesti, nauttivat aivan erityisen alhaisista työttömyysasteista.
Siis vaikka näiden eri tilastolähteiden takia ehkä maakuntien järjestykset huojuvat miten sattuu, niin hauskasti kyllä juttuni sanoma joidenkin pienten kuntien käsittämättömän alhaisesta työttömyydestä vain kirkastuu ja terävöityy. Oliko kauniisti sanottu? Mutta miksi näin on, sano se.
Lue myös blogin muita kirjoituksia, joita on jo satoja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti