Uutiset ovat kertoneet pankkien säästöohjelmista ja yt-neuvotteluista jo jonkin aikaa. Uusia ilmoituksia tulee koko ajan. Syiksi mainitaan kiristyneet vakavaraisuusvaatimukset, viranomaissääntelyn kasvaneet kustannukset, lainakorkojen alhaiset marginaalit ja asiakaskäyttäytymisen ja toimintaympäristön muutokset.
Esimerkiksi vakavaraisuusvaatimusten kiristyminen aiheuttaa pankeille muun muassa sen, että käytännössä niiden pitäisi omalla tulorahoituksellaan saada kasvatettua omaa pääomaansa. Kuten Keskisuomalainen uutisoi Keski-Suomen Osuuspankin osalta, pankki pyrkii kasvattamaan liikevoittoaan ja sen avulla vahvistamaan omaa pääomaansa. Sen pitää saada useiden miljoonien parannus vuositulokseensa.
Vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimusten kiristyminen ja muu viranomaissääntely on erityisesti EU:n direktiivien aiheuttamaa. Nyt taitaa kuitenkin olla niin, että juuri finanssiala tätä yhdentymistä kaikilta osiltaan on ensimmäisten joukossa vaatinut. Voi siis sanoa, että sitä saa mitä tilaa. Ei kai kyse ole kuitenkaan siitä, että haluttaisiin vain parhaat palat EU:sta, eurosta ja pankkiunionista, vai olisiko sittenkin? Sen sijaan en tiedä, paljonko korkomarginaaleilla on tekemistä euron ongelmien ja epätasaisuuden kanssa. Mitä enemmän mahdollisesti on, sitä suuremmalla syyllä sopii sanoa että sitä saa mitä tilaa. Matalat korot sinänsä ovat eurolähtöistä tavaraa.
Miten ne pankit ja muut finanssialan yritykset sitä tulostaan yrittävät parantaa? Osassa tapauksia näyttää siltä, että säästötavoitteiden saavuttamiseksi henkilöstövähennykset ovat hyvin olennaisia, esimerkiksi 95 henkilöä ja 5,5 miljoonaa euroa, kun taas jossakin tapauksessa vähennystarve on enintään parikymmentä henkilöä vaikka tähdätäänkin jopa 10 miljoonan tulosparannukseen. Eli siinä on varmaan hyvin erilaisesta keinovalikoimasta kyse. Mukana on vaihtelevasti konttoriverkoston karsintaa ja muita tehostamistoimia.
Mielenkiintoista on, että ainakin jossakin määrin mietitään olisiko myös mahdollista nostaa lainojen korkomarginaaleja ja palvelumaksuja tuloksen parantamiseksi. Samantapaista pohdintaahan olen havainnut media-alalla. Siis sitä, voitaisiinko ehkä nostaa printtilehden tilaus- tai ilmoitushintoja. En tiedä, onko tätä yritetty viedä pitemmälle vai onko jäänyt vain alkuajatuksen asteelle. Kyllähän tuo tilausmaksun korotus joillakin paikallisilla lehdillä kai onnistuu. Syynä varmaankin on vakaa tilaajakunta.
Jos tässä vaikeassa tilanteessa pankki katsoisi voivansa nostaa marginaalejaan tai palvelumaksujaan ja vastaavasti (levikkiään menettänyt) sanomalehti tilaus- tai ilmoitushintoja, miksi pankki tai lehtitalo ei ole tehnyt näitä korotuksia jo aiemmin. Hintojahan kannattaa korottaa aina, kun se lisää voittoa tai vähentää tappiota kestävästi eli nyt ja myös jatkossa. Näin luulisin.
Yksi mieleen tuleva strategia, johon hintojen korottaminen voisi sopia huonona aikana, on se, että esimerkiksi pankki tai sanomalehti aikoisi keskittyä uskollisimpaan asiakaskuntaansa joka maksaa mitä vain. Onhan paljon myös tällaisia ihmisiä edelleen. Mutta tämä uskollisimpiin asiakkaisiin keskittyminen merkitsisi sitä, että pankki tai vaikkapa lehtitalo tyytyisi pienempään asiakaskuntaan.
Voisihan tuokin strategia toimia väliaikaisratkaisuna ehkä. Vai kävisikö siinä sittenkin niin, että ala supistuisi? Sehän voisikin olla strategiana, että tyydytään alan supistumiseen ja otetaan asiakkailta jatkossa se mikä suinkin saadaan.
Tässä oli parikin asiaa eli liikaa: Ensinnä se että nyt niitä vakavaraisuus- ja sääntelyrasitteita sitten on pankeilla, kun sitä integraatioita kaikilla mausteilla on haluttu. Toisena oli, toimisiko korkomarginaalien ja palvelumaksujen korottaminen pankilla liiketaloudellisesti kannattavasti nyt jos sen ei ole katsottu toimivan jo aiemmin. Tai jos se olisikin toiminut jo aiemmin, miksi ei ole käytetty? Vastaus tuohon nyt toimimiseen voi olla, että toimisi. Strategiahan saattaa olla, että jatkossa otetaan asiakkailta se mikä saadaan ja tyydytään siihen että toiminta voi myös supistua. Toinen selitys hintojen korottamisen toimivuudelle voisi olla, että aivan pian markkinatilanne kääntyy kohti parempaa. Se sopisi samalla siihen kuvioon, että hintoja ei ole nostettu aiemmin. Mutta täsmääkö tämä hyvin sen kanssa, että juuri nyt on säästökuureja ja yt-neuvotteluja päällä?
Kun katselin tarkemmin juttuja tuosta vakavaraisuus- ja maksuvalmiussääntelyn kiristymisestä, muun muassa Finanssivalvonnan mukaan niillä ei olisi juurikaan vaikutusta suomalaisille pankeille paitsi pienille. Edelleen juttuja lukiessani selviääkin, että sääntelyn kiristyminen ei hetkauta pankkeja jotka kuuluvat suurempaan yhteisvastuulliseen pankkiryhmittymään. Sen sijaan erilliset pienet pankit joutuvat toimiin kiristyneiden maksuvalmiussäännösten takia, vaikka niillä olisi muuten erinomainen vakavaraisuus. Eräs suuremman pankin edustaja toteaakin, että tämä on väärin monia pieniä pankkeja kohtaan.
Finanssivalvonnan taholta muuten väitetään myös, että tiukentunut sääntely ei olisikaan syy pankkien tulosongelmiin vaan muutostarpeet johtuisivat marginaalien pienuudesta ja ongelmista muissa ansaintalähteissä.
Mutta joka tapauksessa (oma päätelmäni), kun EU:ssa haluttiin vähentää nimenomaan suurten pankkien ylisuurta riskinottoa, tässä kävikin sitten näin että suomalaisille suurille sillä ei ole niin väliä mutta pieniä se voi kiusata kovinkin.
Lue myös blogin muita kirjoituksia. Lue vaikka koko blogi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti