Eiköhän Jyväskylän ole paras pärjätä täysin omin voimin ja jättää puheet Muuramen liittämisestä sikseen. Lisäksi muuramelaiset puolestaan tuntuvat olevan vakuuttuneita siitä, että heidän kuntansa pärjää hyvin itsenäisenä. Ja he nimenomaan haluavat pysyä itsenäisinä.
Mikä on se syy, jolla jotkut Jyväskylässä (melkein) vaativat Muuramea osaksi Jyväskylää? Ne, jotka Muuramea Jyväskylään haluavat kaikin voimin, haluavat varmaankin Muuramen veronmaksajia. Ilmeisesti ajatellaan, että liian moni hyvä veronmaksaja tai sellaiseksi tuleva muuttaa Muurameen. Ne saataisiin vaivattomasti, kun vain liitettäisiin pieni lisäalue muuten laajaksi venähtäneeseen kaupunkiin. Ajatus on ymmärrettävä, ei siinä mitään. Mutta en vieläkään keksi vastausta siihen, mikä yhteiskunnallinen velvollisuus Muuramella olisi liittyä Jyväskylään. Nimittäin sitäkin kai tässä usein ajatellaan.
Sanotaan niinkin, että Muurameen muuttaa niitä jotka kykenevät asumaan ja haluavat asua mieluisassa ympäristössä kuitenkin nauttien Jyväskylän kaupallisista palveluista. Ja mokomat vielä käyvät aika paljon töissäkin Jyväskylässä. Muuramen työpaikkaomavaraisuushan ei mikään hurja ole. Mutta ei runsaastakaan Jyväskylässä työssä käymisestä synny mielestäni vielä velvollisuutta liittyä Jyväskylään. Erityisen kaukaa haettua ja Jyväskylänkin kannalta nurinkurista olisi, jos ajateltaisiin että Jyväskylän kaupallisten palveluiden käyttö synnyttäisi liittymisvelvollisuuden. Tosin pitäisin henkilökohtaisesti alueen elinvoiman kannalta tärkeänä, että siellä missä asun olisi myös omaa elämää. Se tarkoittaa, ettei ole vain nukkumapaikka ja luontoa ympärillä vaan on työpaikkoja ja muutenkin monipuoliset elämismahdollisuudet. Siis esimerkiksi työpaikkaomavaraisuus voisi olla mielellään korkea, mutta sehän on makuasia millaisesta asuinpaikasta kukin tykkää.
Muuten jo aiemmin joskus toistin jonkun toisen keksimän idean, että verojahan voisi maksaa osittain myös työssäkäyntipaikkakunnalle. Perustelinkin muistaakseni asiaa. Sehän muun muassa kannustaisi kuntia aktiivisuuteen. Ja siitä hyötyisi koko yhteiskunta. Kaikki. Voitaisiin ehkä unohtaa aika moni hallintoleikki myös. Onhan tosin yhteisövero. Se kai sitten ajaa osittain asiaa. Tai en minä tiedä, kuinka käytännössä on asian laita.
Keski-Suomessa mentäneen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä siihen, että siitä vastaa maakunnallinen organisaatio. Tähänkään ei siis tarvita sitä, että esimerkiksi Muurame liittyisi Jyväskylään. Maakunnallinen järjestämismalli voidaan hoitaa itsenäisten kuntien edustuksen pohjalta. Ei tarvita siis vastuukuntaviritystä, vastuukuntana Jyväskylä.
Jos Muurame onnistuttaisiin liittämään Jyväskylään huolimatta muuramelaisten vastustuksesta, siitähän voisi jäädä huono maku asukkaille. Sekö rakentaisi Jyväskylää? Luultavasti sen jälkeen vastakkainasettelu lisääntyisi, kun liitetyn Muuramen asukkaat olisivat huolissaan alueensa palveluista ja olisivat muutenkin tyytymättömiä vastentahtoiseen liitokseen. Tosin hallituksen kuntauudistusmalli joka tapauksessa on uhka sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille, jotka sijaitsevat alle 20 000 asukkaan kunnissa. Näin olen käsittänyt.
Lisäksi onhan se hyvä, että Jyväskylän kaupallisille palveluilla on naapurissa ostovoimaista asiakaskuntaa. Huonompi tilanne olisi se, ettei sellaista naapuria olisi. Jyväskylän pysyvä etu suhteessa Muurameen on myös se, että esimerkiksi julkisen liikenteen yhteydet Muuramesta Jyväskylään ovat luullakseni monin verroin tärkeämpiä kuin vastaavat yhteydet Jyväskylästä Muurameen. Toisin sanoen muuramelaisten luulisi arvostavan tulevaisuudessakin yhteistyötä Jyväskylän kanssa muun muassa siinä asiassa. Ja keskinäisen riippuvuudenhan tiedetään lisäävän yhteistyötä ja vahvistavan luottamusta.
Asun siis Jyväskylässä enkä ole asunut milloinkaan Muuramessa. Ihmettelen vain, miten minusta on tullut tällainen kuntaliitosten osittainen vastustaja. Toisaalta nimittäin kannatan hallinnon tehokkuutta, kaupunkimaista asumista, hyviä julkisia liikenneyhteyksiä, korkeita kerrosaloja ja mielellään suuria taloyhtiöitä. Nämä ovat vain yksittäisiä ihannepiirteitä, ja hyvä jos niistä yksikin toteutuu. Esimerkiksi hallinnon tehokkuus tai palveluiden alhaiset kustannukset eivät toteudu useinkaan siellä missä luulisi eli suuremmissa kaupungeissa. Vaikka kuntaliitosten olettaisi laskevan yksikkökustannuksia ja pienentävän hallinnon suhteellista osuutta, käytännössä tuppaa käymään päinvastoin. Eikä tietenkään harvaan asuttujen alueiden liitäminen muuta rakennetta yhtään tiiviimmäksi, vaan välimatkat kasvavat entisestään.
Kuntaliitos- ja muissa yhteyksissä tulee silloin tällöin mieleen konnarin vakioilmoitus kun aikanaan kuljin junalla Espoossa: ”Seuraavina Kilo, Kera ja vakavarainen Kauniainen.”
Lue myös blogin muita kirjoituksia. Lue vaikka koko blogi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti