Olen tullut lopultakin siihen ajatukseen, että päättäjille ja päättäjien toimintaa seuraaville tiedotusvälineille tulisi antaa viimein täydellinen työrauha. Toivomukseni koskee myös netissä kirjoittavia ja siten tietysti myös itseäni mitä suurimmassa määrin.
Vaikka nettikirjoittelun ei äkkiseltään luulisi kuuluvan päättäjiemme korviin edes vaimeana kohinana, niin ilmeisesti se on kuitenkin ruvennut heitä jossakin määrin kuormittamaan. Siitä huolimatta uskon, että esimerkiksi hallitus on kyennyt määrätietoisesti keskittymään Euroopan ja Suomen haasteiden kaikinpuoliseen ratkaisemiseen parhain päin. Meidän pitää luottaa tähän ja miksi emme luottaisi. Työ on vaativaa ja pitkäjänteistä, eikä tuloksia voi saavuttaa yhdessä yössä. Muutama siihen menee väkisinkin.
Vaikka siis luotan siihen, että hallitus ja muut keskeiset tahot eivät anna nettikohinamme turhaan häiritä jos ollenkaan, olisi hyvä kirjoitella täällä verkossa vähemmän ja ennen kaikkea varovaisemmin ja myötäsukaisemmin. Hetkeksi voisimme unohtaa Kreikan vakuudet ja arvonlisäverot ja luottaa siihen, että kyllä ne tulevat hoidetuiksi Suomen kannalta tuottoisasti ja kansalaisten kannalta tasapuolisesti. Erityisesti ruuan arvonlisäveron osalta on syytä unohtaa itsekäs ajattelu. Tämän osoitan varsinkin niille, jotka ovat pitäneet ääntä (lue pihinää) vähemmän varakkaiden ihmisten ostovoimasta. Olen tähän myös itse valitettavasti yrittänyt syyllistyä, ja voitte uskoa että kadun sitäkin vähää puuttumista aiheeseen.
Enemmän kuin päättäjien työrauhasta olen huolissani työssään ahkeroivan median työrauhasta. Kuten kaikki tiedämme, nyt ovat haastavat ajat ja mediataloilla on monenlaisia kysymyksiä ratkaistavanaan. Mutta ne kyllä selviävät niistä entistä vahvempina, kunhan me yleisönä tuemme niitä siinä emmekä ainakaan häiritse niiden ponnisteluja esimerkiksi nettikirjoittelulla. Meidän on syytä antaa kaikki tukemme medialle siinä, että se puuttuu tarvittaessa hyvinkin kriittisesti päättäjien tekemisiin. Tiedotusvälineet ja tiedotusväki tekevät ahkerasti kyseistä työtä, koske se on osa heidän ammattikuvaansa. Niinpä esimerkiksi meidän nettikirjoittelijoiden ei ehkä kannattaisi tähän puoleen niin hanakasti puuttua.
Tärkeintä on aina muistaa, että kansalaiset ja tiedotusvälineet ovat samalla puolella. Voimme olla vakuuttuneita siitä, että tiedotusvälineet tarkastelevat asioita aina kansalaisten hyvän kannalta ja toimivat juuri sen mukaisesti. Sillä tavalla media (ei some) vahtii sitä, että päätöksentekoon kuuluu lopulta aina kansalaisten ääni. Tämä yksinkertainen totuus on nyt päässyt unohtumaan. Tosin rehellisyyden nimissä on sanottava, että sittenkin yllättävän vähän netissä kritisoidaan mediaa. Olen jopa hämmästynyt, että tässä kohtaa vallitsee niin seesteinen tila, kun esimerkiksi Kreikan vakuuksista tai muista poliittisista asioista keskustellaan jatkuvasti. Olen luottavainen sen suhteen, että aika pian laskeutuu seesteisyys myös vakuuskysymyksen ylle. Aikansa ihmiset pölisevät käyttäen voimakastakin kieltä, mutta kyllä pölinä ja värikkyys laantuvat pikku hiljaa.
Lyhyesti tärkein ohjeeni on nyt, että ennen kaikkea meidän pitää antaa rauha medialle. Vaikka joskus ehkä tekeekin mieli sanoa oma sanansa, niin kannattaa malttaa mielensä. Tunne menee kyllä ohi. Sen sijaan juuri nyt on hyvä blogata esimerkiksi kesästä, vaikkapa siitä mitä kullekin tulee mieleen sanasta kesä tai sanasta Kreikka tai sanaparista kesän lehdet. Ulkoilusta pitävänä neuvon kuitenkin, että varsinkaan kesällä lehtiä ei kannata mennä liikaa hypistelemään eikä varsinkaan rypistelemään vaan niiden pitää saada tehdä rauhassa työtään ennen syksyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti