Pakkoruotsi, venäjä ja Jutta Urpilainen

Parin päivän takaisen uutisen mukaan SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen ei halua luopua pakkoruotsista. Sen sijaan Urpilaisen mielestä pitää kokeilla venäjän kielen lisäopettamista etenkin Itä-Suomessa.
http://uutiset.perussuomalaiset.fi/?p=7002

Mitä konkreettisesti tarkoitetaan venäjän kielen lisäopettamisella ja sen kokeilemisella etenkin Itä-Suomessa? Jo nyt voi opiskella eri kieliä vapaamuotoisesti kansalais- ja työväenopistoissa ja monessa muussa paikassa ja tietysti myös itsekseen jonkin verran. Kyseessä on jo muutenkin hyvin tuettu toiminta, esimerkiksi juuri kansalaisopistoissa, joten mihin nyt tarvitaan lisää ja miten asia on tarkoitus toteuttaa? Juuri toteutustapa on kiinnostava kysymys.

Ehkä kuitenkaan Urpilainen ei tarkoita opiskelua kansalaisopistossa vaan virallisempaa venäjän kielen opettelua koulussa. Mutta mitä olisi virallinen venäjän kielen lisäopetus, kun kuitenkaan mistään olemassa olevasta ei vähennetä? Sehän merkitsisi koulutuntien lisäämistä kokeilumielessä erityisesti Itä-Suomessa. Siihen siis myönnettäisiin julkisia lisävaroja. Lisättäisiin näin ollen sekä kuluja että oppitunteja. Tietysti nuo venäjän lisäopettamiseen käytettävät oppitunnit olisivat vapaaehtoisia. Muuhan olisi järjettömyyttä ja mielivaltaisuutta. Miten voitaisiin antaa erityisesti itäsuomalaisille sellainen lahja eli kädenojennus, että erityisesti heillä olisi suurempi oppivelvollisuus kuin muilla? Menisi kai sentään salaliittoteorian puolelle, jos kuvittelisin että tässä ollaan hivuttamassa lisäoppivelvollisuutta valtakunnalliseksi. Ai niin, mutta eikös juuri niin olla tekemässä, oppivelvollisuuden jatkamispuheet.

Palataan asiaan. Oletettavasti alun perin ja toistaiseksi valtakunnallisissa opetussuunnitelmissa on ajateltu niin, että kokonaistuntimäärä mitoitetaan jotenkin optimaaliseksi ottaen huomioon toisaalta oppimistarpeet ja toisaalta resurssit ja se että oppilaalle koulunkäyntiin käytetty tuntimäärä pysyy kohtuudessa. Näin ollen myöskään itäsuomalaiselta koululaiselta ja opiskelijalta olisi kohtuutonta odottaa nykyiseen pakolliseen opetukseen osallistumisen lisäksi vielä osallistumista vapaaehtoiseen lisäopetukseen venäjän kielessä. Tosin edelleenkään en osaa kuvitella, miten tuo Urpilaisen mainitsema venäjän kielen lisäopettamisen kokeilu erityisesti Itä-Suomessa olisi tarkoitus käytännössä toteuttaa. Ajatellaanko siinä sittenkin, että jostakin nyt pakollisesta voitaisiin ottaa muutama tunti venäjän kielen opiskeluun, vai olisiko venäjä sittenkin kokonaan valinnainen jonkin toisen aineen kanssa mutta ei kuitenkaan ruotsin. Siitä se uusi väittely sitten alkaisikin, että mistä aineesta voitaisiin valinnaisesti luopua tai edes vähentää.

Tuollaisia kysymyksiähän Jutta Urpilaisen venäjä-toteamus herättää. Välitön vaikutelmani olikin kyseisen uutisen jälkeen, että tässä puhutaan tyypilliseen poliitikon tyyliin kun halutaan ikään kuin tarjota kaikille jotakin. Halutaan pitää pakkoruotsi entisellään ja halutaan antaa kaiken nykyisen pakollisen koulunkäynnin päälle mahdollisuus lisättyyn venäjän kielen opetteluun. Tämän voisi rinnastaa ”ilmaiseen lounaaseen” siinä mielessä, että tässä ollaan tarjoavinaan lisähyvää ei-minkään kustannuksella. Tarvittavat rahat varmaan löytyisivät koska rahaahan on, mutta jos oppilaita ei ole syytä pitää koulussa nykyistä kauempaa (ottaen huomioon muu elämä), niin miten nyt erityisesti Itä-Suomen osalta tästä oltaisiinkin valmiit poikkeamaan.

Urpilaisen pakkoruotsin ja venäjän opetuksen ”yhdistäminen” tuntuu siltä, että siinä annetaan kovasti vaikutelma että kaikille voitaisiin tarjota entistä enemmän ottamatta mistään pois. Tämähän on tyypillistä ennen eduskuntavaaleja, mutta eduskuntavaalithan ovat vasta vuonna 2015. Kuitenkin vastaavanlaisia vaalikampanjatyylisiä sanomisia ja tekemisiä on esiintynyt viime päivinä muitakin uutisista päätellen. Eiväthän ne yksittäistapauksina vielä niin mitään ajatuksia herätä, mutta kun niitä alkaa tulla ryppäinä niin silloin alkaa tuntua vaalien odotukselta ja äänestäjien miellyttämiseltä. Kun yksi lentokenttä saa jotakin, paljon kylläkin, niin sitten yksi puolue vaatii että maakuntiin kanssa lisää. Sitten verkkouutiset uutisoi saaneensa haltuunsa dokumentin, jonka mukaan pääministeri ja muistaakseni maatalousministeri ovat kirjallisesti patistelleet komissiota toimiin Suomen (Etelä-Suomen?) maatalouden hyväksi. Yhden uutisotsikon mukaan myös yliopistoille pitäisi myöntää elvytysrahaa. Ja elvytysrahaahan nyt muutenkin pitäisi myöntää moneen paikkaan ja erityisesti rakentamiseen. Ja elvytystä (velalla) vieläpä sen takia, että vain näin kuulemma vältetään tulevaisuuden lisävelkaantuminen eli budjetin alijäämät. Ehkä, mutta onko laskettu kanssa vai luullaanko pelkästään?

Kun joku kumminkin sitä vähintäänkin itsekseen kysyy ja ihmettelee että onko noissa äskeisissä muka jotakin pahaa, niin totean vain vielä kerran, että kaiken kaikkiaan näistä viime päivien lausunnoista, vaatimuksista ja tekemisistä on tullut sellainen vaikutelma, että vaaleja tässä ollaan käyvinään ja esillä halutaan olla erityisen miellyttävästi.

Loppumietelmä: Kun yhä useampi korostaa nykyään jo etukäteen, että mielipiteet ovat kirjoittajan omia, minä toivon että mielipiteeni olisivat aina myös monen muun.


Lue myös blogin muita kirjoituksia. Lue vaikka koko blogi!