perjantai 23. elokuuta 2013

Seuraava Suomen komissaari? - EU-virka arvostettu päämäärä, mutta

Lehdet ja muu kaupallinen media ovat jo pitemmän aikaa esittäneet arvauksia, ”tietoja” ja toiveita siitä, kuka ministeri olisi seuraava Suomen ehdokas komissaariksi tai muuhun korkeaan EU-virkaan. Niminä on mainittu pääasiassa kokoomus ja Jyrki Katainen mutta myös Alexander Stubb. Melkein tähän päivään asti nimien esittäminen on ollut enimmäkseen median yksinpuhelua, kun ainakin osa mainituista henkilöistä on vastannut tiedusteluihin että ei ole miettinyt koko asiaa eikä meinaa aivan lähiaikoina miettiäkään. Jossakin bloggauksessani yhdessä vaiheessa ihmettelin minäkin, eikö Suomella olekaan omia suuria haasteita kun päähuomio mediassa kohdistuu EU:n huippuvirkoihin ja henkilöiden nimiin.

Nyt parissa päivässä kiinnostus komissaarin paikan ehdokasnimiä kohtaan on kuitenkin yllättäen levinnyt mediasta ja kokoomuksesta myös siihen toiseen päähallituspuolueeseen demareihin. Nyt ihan avoimesti demareita itseäänkin alkoi kiinnostaa ja heillä on siihen jo joitakin vastauksiakin, kuka olisi sopivin Suomen ehdokas komissaariksi ja vieläpä mahdollisimman korkeaksi komissaariksi. Muutama demarivaikuttaja on jo ehtinyt antaa tukea ehdotukselle, että puheenjohtaja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen olisi syytä tavoitella komissaarin tehtävää.

Nimiä on siis ruvettu innokkaasti esittämään, ja EU-virat houkuttelevat muutenkin huomattavasti päähallituspuolueita ja nyt jo ehkä kolmattakin puoluetta ja myös jotakuta henkilöä itseään. Viime päivien puheiden perusteella aivan selvästi kuulostaakin siltä, että juuri korkeat EU-tehtävät (paino sanalla EU-tehtävät) ovat niitä suuria tavoitteita joihin suomalaisten ja ennen kaikkea johtavien poliitikkojen on syytä aina pyrkiä. Lisäksi ikään kuin ajateltaisiin, että olisi erityisesti Suomen edun kannalta erittäin tärkeää että komissaariksi tulisi valittua suomalainen. Jos tällaista etua on, niin mielestäni sen täytyy piillä jossakin sellaisessa, että suomalaisen komissaarin maine ja esilläolo vauhdittaisivat välillisesti kaikkien suomalaisten ihmisten hyvinvointia ja pärjäämistä. Suoraanhan komissaari ei voi Suomen etua ajaa, vaan hänen näkökulmansa on oltava EU:n ja sillä selvä.

Näyttää nimenomaan siltä, että tavoiteltavimpina pidetään kansainvälisiä ”julkisia” tehtäviä ja virkoja, siis kansainvälisten ei-kaupallisten organisaatioiden johtavia virkoja tai luottamustehtäviä. Niissä on varsinkin poliitikolle se jokin erityinen hohto. Miksi ei keskustella milloinkaan siitä, kuka suomalainen johtava poliitikko olisi sopiva kokemuksensa ja osaamisensa ansiosta tavoittelemaan tilaisuuden tullessa esimerkiksi seuraavanlaisten kansainvälisten suuryritysten johtopaikkoja:

Wal-Mart, General Electric, Volkswagen Group, Nestlé?

Nuo ovat siis pelkästään esimerkkejä kansainvälisistä suuryrityksistä yleisesti.

Verrattuna esimerkiksi EU-virkoihin, suomalaisilla ei ole kansallisuutensa perusteella ”demokraattista” asemaa minkäänlaisten yksityisten yritysten henkilövalintoihin. Niinpä kansainvälisen suuryrityksenkin johtotehtävästä kiinnostuneen ansioituneen poliitikon pitää saada itsensä esille hyvänä kandidaattina muuten kuin poliittisen keskustelun kautta. Mutta mediahan voisi olla siinä yhtä aktiivisesti mukana, kuin se on nyt komissaarin viran ehdokasehdokkaiden osalta. Se tosin edellyttää, että joku tietää että tällaista johtajaa ollaan etsimässä. Siinäpä se onkin. Mutta ajatukseni tässä vain on, että eivätkö suurten kansainvälisten yritysten johtotehtävät voisi olla yhtä mahdollisia kiinnostuksen kohteita kuin suurten kansainvälisten "julkisten" organisaatioiden johtotehtävät.


Lue myös blogin muita kirjoituksia. Lue vaikka koko blogi!

3 kommenttia:

  1. Jälleen siltä varalta, että jossakin linkissä tähän kirjoitukseen nimeni kohdalla mainitaan jokin puolue tai muu poliittinen taustaryhmä kuten vaikkapa "Sinivalkoiset", huomautan että minulla ei ole mitään poliittista taustaryhmää. Mahdollinen virheellinen maininta johtunee siitä, että saman nimisiä henkilöitä on muitakin bloggaajissa.

    VastaaPoista
  2. Ensinnä mielenkiintoinen yksityiskohta komissaarin asemasta: komissaari joutuu vannomaan uskollisuutta vain EU:lle ja joutuu siten tavallaan kokonaan luopumaan oman isänmaansa etujen ajamisesta. Ei esimerkiksi Olli Rehn ole komissaarina Suomen edustaja vaikka niin monta kertaa annetaan ymmärtää.

    Miksi suomalaisia ei ole kansainvälisten yritysten johtotehtävissä kovin paljoa johtuu parista syystä: on käyty väärät opinahjot eikä ole siitäkään syystä ajoissa verkostoiduttu oikeiden ihmisten kanssa kotimaata laajemmalla alueella. Mutta toinen syy on myös, ettei meidän yritysjohtajillamme yleensä ole esittää sellaisia erityisiä osaamisia joita isoissa kansanvälisissä konserneissa arvostetaan.

    Lisäksi kielitaito ja kulttuuritietämys ovat kovin puutteellisia. Suomalainen yrittää puhua ranskalaisten, saksalaisten ja ruotsalaisten kanssa englantia ja hyvä etteivät vielä sinuttele liikekumppaneitaan. Ja kansainvälisissä kokouksissa istutaan useimmiten tuppisuina.

    Nuoresta polvesta on hivenen nähtävissä parempaa mutta kielitaito on liian yksipuolisesti englantia ja kulttuurituntemus aika heikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Verkostoitumisesta tuli mieleen ihan vain suomalaisiin firmoihin liittyen: Kauppalehdestä, ehkä muustakin, olen muutaman kerran lukenut teemaa, jossa yksi tj kulloinkin kertoo tulevan viikon työlistansa. Hämmästyttävän suuri osa ajasta menee ensinnäkin mahdollisesti matkustamiseen omalla autolla tai muuten "maakunnan" ja Hgin väliä ja toiseksi siellä sitten kollegojen tapaamiseen ja sellaiseen työn ja vapaajan sekaiseen "verkostoitumiseen". Havainto oli siis noista muutamasta lukemistani esimerkeistä.

      Poista