lauantai 27. huhtikuuta 2013

Korrekti eurokommenttini

Alla on kaksi versiota siitä, kun rupesin kertaamaan euron tarkoitusta. Kun olin kirjoittanut tekstini jonkinlaiseen asuun, heräsi ihan vain muuten kysymys mitä oikein on vihapuhe. Siitä niin paljon puhutaan. Itse en ole kuitenkaan keskusteluun osallistunut, sillä se kuuluu aiheisiin joista en ihmeemmin ole kiinnostunut.

Ensiksi lukemani määritelmä oli hyvin suppea liittyen lähinnä joihinkin niin sanottuihin ryhmiin. Minusta sellainen määrittely ei ole kovin kiinnostava ajatellen vaikkapa omaa arkiympäristöäni. Mutta sitten löysin vuodelta 2011 olevan erään henkilön perusteellisemman bloggauksen aiheesta. Siitä tuli mieleeni lähinnä, että huh. Tuli mieleen, että harrastankohan minä oikeastaan mitään muuta kirjallista puhetta kuin vihapuhetta. Niin kattava tuo määritelmä (pitkä luettelo oikeastaan) oli. Itse asiassa alkoi häiritä jopa sellainen syntinen ajatus, voitaisiinko tuollainen hirveän laaja ”määritelmä” vihapuheesta jo itsekin lukea vihapuheeksi. En sano, että näin voitaisiin tehdä, mutta tunnustan, että asia mietitytti minua. Nimittäin kyllähän niin vaativasta määrittelystä syntyy helposti ainakin minulle melkein ahtaan paikan kammo sen suhteen, että voinkos minä kirjoittaa enää juuri mitään mistään mielenkiintoisesta aiheesta. No on tietysti paljon aiheita, joista kirjoitetaan luonnollisesti hyvin neutraalisti. Mutta esimerkiksi vähänkin politiikkaan liittyvät aiheet tuppaavat olemaan sellaista siinä ja siinä-tavaraa.

Tästä ongelmasta syntyi sitten ajatus, että kirjoitan alussa mainitsemani eurotekstini uudestaan sellaisessa muodossa, että siinä taatusti ei esiinny vihapuheen piirteitä. Niinpä seuraavana on ensiksi tämä yliasiallinen versio ja sen jäljessä alkuperäinen vapaakielisempi versio, josta siis joku saattaa löytää vihapuheen piirteitä. Tosin tässähän puhutaan koko ajan vain eurosta eikä ihmisistä eikä myöskään kommentoida suoraan kenenkään ihmisen sanomisia tai tekemisiä, joten voisiko se edes olla vihapuhetta.

Tästä alkaa korjattu taatusti vihapuhevapaa versio.

Eurokeskustelun moninaisuuden johdosta itselleni käy helposti niin, että euron perusasiat mielessäni hämärtyvät. Niinpä päätin etsiä tietoa euron perusteista. Annoin hakukoneelle sanaparin ”miksi euro”, ja näinhän sitä euron merkitystä esittelevää tietoa löytyi välittömästi. Erityisesti halusin selvyyden siihen, mikä on eurojärjestelmän yhä edelleen uskottava perustavaa laatua oleva ajatus, joka merkityksessään ylittää sen kaiken euroliikehdinnän jota nyt esiintyy.

Uskon, että on ollut vilpittömästi helppo uskoa ennen euron perustamista, että juuri niitä hyötyjähän siitä voisi seurata joita tuolla sivustolla tuodaan esille. Etuja olisivat laajat sisämarkkinat, Euroopan talouden harmonia, hintavertailtavuus ja yhden valuutan edut kaupankäynnin ja elinkeinotoiminnan kannalta, alueen vahvuus globaalisti ja yhtenäisyys ja yhteenkuuluvuus.


Tästä alkaa alkuperäinen versio, jota joku saattaa pitää jotenkin vihapuheenomaisena. Ihmettelisin kyllä jos pitäisi.

Minulta pääsee aina unohtumaan, miksi tämä euro luotiin. Piti oikein tarkistaa asia. Laitoin googleen ”miksi euro”, ja sieltähän se sivu löytyi jossa selitetään miksi euro luotiin. Tarkkaan ottaen halusin tietää, millä tuota eurojärjestelmää edelleen perustellaan ottaen huomioon euroalueen epäharmonian, velkaongelmat ja ”tulipalot" toisensa jälkeen.

Uskon, että on ollut helppo uskoa ennen euron perustamista, että juuri niitä hyötyjähän siitä voisi seurata joita tuolla sivustolla luetellaan. Mutta joutuu kyllä toteamaan, että nuo hienot tavoitteet tuntuvat nyt ummehtuneelta luettavalta. Eivät oikein edusta tätä päivää eivätkä tulevaisuutta, kun näyttää euroalueella olevan juuri äärimmillään osa niistä ongelmista joiden juuri piti eliminoitua euron myötä. Tosin noissa visioissa puhutaan 2000-luvun tavoitteista, joten ymmärtämättömästi ajatellen onhan meillä melkein 1000 vuotta aikaa, joten ei pojat hätäillä jos teillä meinaan ei ole kiire.

Lisävakuuttavuutta noille visioille ei ainakaan anna se, että viimeisimmät päivitykset näyttävät olevan 2010-vuodelta. Nimittäin vaikka visio on visio, niin ihan vain sen uskottavuuden vuoksi sitä voisi suhteuttaa nykyhetkeen hiukan jämäkämmin kuin vain ohimennen toteamalla että haasteitakin on.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti